Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman pelkää, että tulevat eduskuntavaalit villitsevät puolueet kasvattamaan reippaasti valtion menoja, vaikka niitä päinvastoin pitäisi supistaa.
"Suomella on upea julkinen sektori, mutta suhteessa siihen meillä on kohtuuttoman pieni kansantalous", painotti Korkman keskiviikkona Etlan järjestämässä seminaarissa ja paneelissa, joka käsitteli Suomen verolinjaa seuraavalla hallituskaudella.
Korkman myöntää, että Suomen taloudessa menee nyt harvinaisen lujaa, ehkä parhaiten kaikista EU-maista, kun kokonaistuotanto kasvaa, työttömyys vähenee ja valtiontalous on ylijäämäinen.
Julkinen sektori eli valtio, kunnat ja sekä sosiaaliturvarahastot on nyt noin 5-6 miljardia euroa ylijäämäinen. "Budjettitasapaino ei kuitenkaan riitä pitkällä aikavälillä nykyisen sosiaaliturvan ja työeläkkeiden maksamiseen eli julkisen sektorin rahoitus ei ole Suomessa kestävällä tolalla, vaikka nyt meneekin hyvin", varoittaa Korkman.
Hänen mukaansa esimerkiksi työeläkemaksuja palkkasummasta on pakko nostaa lähivuosina 5-7 prosenttia. Aiemmin Korkman on esittänyt työeläkemaksuille kattoa.
Uudelle hallitukselle eduskuntavaalien jälkeen Korkman suosittaa, että se valitsisi verotuksen maltillisen keventämisen yhdistettynä julkisten menojen rajoittamiseen ja tehostamiseen. Silloin talous voisi kasvaa jatkossakin eikä tukehtuisi kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin.
Ahde ei usko rahanjakojuhlaan
Kansanedustaja Matti Ahde (sd.) ei täysin yhdy Korkmanin pelkäämään rahanjakojuhlaan eduskunnassa. "Silloin kun valtiolla menee hyvin, poliitikot eivät ole parhaimmillaan. Kun menee hyvin kuten Suomessa nyt ja vaalit ovat edessä, vaarana on, että varallisuutta jaetaan enemmän kuin kerätään", arvioi Ahde veropaneelissa.
Hän kuitenkin uskoo, että eduskunta hyväksyy vuoden 2007 budjetin suurin piirtein nykymuodossaan eikä tee siihen merkittäviä menolisäyksiä. "Hallituksen budjettiesitys vastaa hyvin tätä aikaa ja suhdannekuvaa."
Kokoomuksen kansanedustaja Jari Koskinen huomauttaa, että Ahteelta ei toisenlaista arviota voisi odottaakaan, kun budjettiesityksen on rakentanut puoluetoveri, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.).
Koskisen mukaan Suomessa tarvitaan seuraavallakin hallituskaudella tuloverotuksen keventämistä, jotta ihmiset saadaan tekemään töitä. Hän ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon veroja pitäisi alentaa.
Sailaksen viesti ei mene perille
Valtiosihteeri Raimo Sailas muistuttaa, että finanssipolitiikan, valtiontalouden, liikkumatila on jo negatiivinen. "Se on tärkeä viesti, mutta kun se ei mene perille, varsinkin nyt se se on vaikeaa, kun talouskasvu on erityisen hyvässä mallissa ja budjettiesitys ylijäämäinen. Julkinen keskustelu lähtee siitä, että esimerkiksi väestön ikääntyminen vaikuttaa vasta 10-20 vuoden päästä. Niin se vaikuttaakin, mutta ratkaisut pitää tehdä nyt", innostuu Sailas puhumaan mieliaiheestaan.
Veropaneelin puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja, ministeri Christoffer Taxell muistuttaa, että talouspolitiikka on myös oikeiden asioiden viestimistä kansalle.
"Meillä oli 1980-luvulla presidentti (Mauno Koivisto), joka aina muistutti, että asiat ovat taloudessa huonosti, mutta silti hänestä tuli ensimmäinen suorassa kansanvaalissa valittu presidentti eli kyllä kansa on valmis kuuntelemaan myös ikäviä tosiasioita", opetti Taxell.
Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä talousneuvostosta pohti sitä, kuinka lähellä ylikuumenemisen tilaa Suomen talous tällä hetkellä on. Hän muistutti, että ennusteiden tekeminen vuosikymmenien päähän sisältää aina paljon riskejä, esimerkiksi Suomen väestöennusteissa on erehdytty aika paljon. "Tärkeintä on, että meillä on muutoskykyä toimia silloin, kun pitää toimia."