Euroopan unioni on arvioinut, että Serbian sunnuntaina pidettävät parlamenttivaalit ovat yhtä merkitykselliset kuin vuoden 2000 syksyn vaalit, jotka kaatoivat Slobodan Milosevicin vallan. Kyse on demokraattien ja radikaalien välisestä taistelusta,jonka lopputuloksesta tulee riippumaan Serbian kehitys.
Eurooppamyönteiset puolueet lupaavat Haagin tribunaalin kanssa tehtävän yhteistyön loppuunsaattamista kaikkien sotarikoksista syytettyjen, etenkin Ratko Mladicin, pidättämisen kautta. Sosialistit ja radikaalit puolestaan ilmoittavat uhmakkaasti, etteivät valtaan päästyään sallisi yhdenkään serbin luovuttamista Haagiin. Täydellinen yhteistyö tuomioistuimen kanssa puolestaan avaisi oven lähentymisneuvotteluiden jatkamiselle EU:n kanssa.
Parempi elintaso, Kosovo ja EU ovat olleet vaalikamppailun avainsanoja, joilla yritetään saada yli 6,6 miljoonaa äänioikeutettua liikkeelle. Noin satatuhatta Kosovon serbiä voi äänestää lähes 270 äänestyspisteessä Kosovon alueella. Kosovo on kuitenkin ollut vaalikampanjassa esillä sen todellista merkitystä vähemmän, sillä parlamenttipuolueet saavuttivat siitä yksimielisyyden Serbian uuden perustuslain luomisen yhteydessä: kukaan ei tule allekirjoittamaan Kosovon itsenäisyyttä minkäänlaisissa olosuhteissa. Katsotaan, että Kosovon kysymys tulee vaikeuttamaan tulevia hallitusneuvotteluita, sillä presidentti Martti Ahtisaaren ratkaisuehdotus tultaneen esittelemään pian vaalien jälkeen.
Uusi merkittävä piirre vaaleihin liittyen on vähemmistöjen entistä aktiivisempi osallistuminen, mikä johtuu siitä, että niiden kohdalla viiden prosentin parlamenttikynnystä on alennettu. Tämä mahdollistaa niiden pääsyn parlamenttiin.
Etelä-Serbian kaksi albaanipuoluetta osallistuvat vaaleihin ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen ja romanipuolueet ensimmäisen kerran. Todennäköisimpinä hallituskumppaneina pidetään istuvan pääministerin Vojislav Kostunican demokraattista puoluetta DSS:ää ja presidentti Boris Tadicin keskusta-vasemmistolaista DS:ää.