Venäjällä pidetään parlamenttivaalit tämän vuoden joulukuun alkupäivinä. Presidentti Vladimir Putin vahvisti äskettäin päivämäärän, eivätkä vaalit kaadu ainakaan puolueiden puutteeseen. Niitä on rekisteröitynyt mukaan jo kymmeniä.
Seuraavat tärkeät vaalit Venäjällä pidetään maaliskuussa. Silloin maalle valitaan presidenttiä, ja Putinille tuskin todellista haastajaa löytyy.
Näin mitaten demokratia on Venäjällä jo vakiintunut. Parlamenttiin seuloutuu valtavasta kirjosta joukko muita merkittävämpiä ryhmiä, kommunistit yhtenä niistä. Istuvan presidentin ylivoimasta uusissa vaaleissa taas ei pitäisi Suomen kokemuksilla sanoa mitään.
Mutta pintaa ei tarvitse paljon raaputtaa, kun esiin tulee jo oudompia asioita. Demokraattisten vaalien oleellinen osa on media, joka puolueettomasti tai joka tapauksessa monipuolisesti analysoi puolueita ja niiden ehdokkaita - ja mikä tärkeintä, tekee itse omat linjaratkaisunsa.
Kesällä Venäjälle hyväksyttiin uusia medialakeja, ja parlamenttivaaleista on tulossa tärkeä koetinkivi sille, mikä maan sananvapauden todellinen tila tällä hetkellä on. Valtakunnalliset televisiokanavathan ovat jo suoraan tai epäsuorasti hallituksen kontrollissa, ja lehdistössäkin todella riippumattomat äänet ovat vähissä.
Venäjän keskusvaalilautakunta on nyt ryhtynyt tulkitsemaan medialakeja niin, että vaalitapahtumista kerrottaessa niitä ei saa mitenkään arvioida tai analysoida, ja että kaikista ehdokkaista on oltava yhtä pitkät jutut. Toisin sanoen ei journalismia eikä taustoitusta.
Tällaisetvaatimukset ovat samaan aikaan käsittämättömiä ja huolestuttavia. Niiden soveltaminen on suoraa puuttumista tiedotusvälineiden toimituspolitiikkaan ja vieläpä absurdilla tavalla. Yksikään itseään kunnioittava sanomalehti ei voi toimia tällaisten ehtojen vallitessa.
Jos sääntöjä rikotaan kahdesti, tiedotusväline voidaan sulkea vaalikampanjan ajaksi.
Venäjän lehdistöministeri Mihail Lesin on hyökännyt voimakkaasti keskusvaalilautakunnan tulkintaa vastaan. Vielä ei ole tiedossa, millaisilla pelisäännöillä tiedotusvälineet Venäjällä lopulta joutuvat toimimaan vaalikampanjoiden aikana. Pahin vaihtoehto on todella paha, mutta jo sen on huolestuttavaa, että uudet medialait todella mahdollistavat sananvapauden tuntuvan kahlitsemisen. Kyse ei ole enää laista, vaan vain sen soveltamistavasta.
Tällaisten ehtojen varassa ei synny avointa demokraattista yhteiskuntaa. Siksi parlamenttivaaleissa näyttää olevan kyse paljon muustakin kuin vain vaalituloksesta.
paakirjoitus@kaleva.fi