Kreikkalaiset ovat sunnuntaina kirjaimellisesti viimeisellä rannalla. Parlamenttivaalien tulos ratkaisee sen, voiko Kreikka jatkaa eurossa vai joutuuko se ulos.
Vaikka Kreikka on vain sirpale Euroopan unionissa, se on pitänyt EU:ta pihdeissään jo kolmisen vuotta. Kreikasta lähteneen velka- ja finanssikriisin ehkä ratkaiseva kohtalonhetki koittaa sunnuntaina, kun kreikkalaiset äänestävät uudemman kerran parlamenttivaaleissa.
Todellisia vaihtoehtoja on vain kaksi: kreikkalaiset joko pitävät äänillään kotimaansa euroalueessa tai vievät sen euron ulkopuolelle.
Ensimmäinen edellyttää kitkerien talouslääkkeiden nielemistä. Toisesta vaihtoehdosta seuraa Kreikalle vielä huonompaa. Eurosta lähdön vaikutukset muualle olisivat arvaamattomia.
Kreikkalaisten ylivoimainen enemmistö haluaa epätoivoisesti, että Kreikka pysyisi eurossa. Tuo sama enemmistö ei kuitenkaan haluaisi maksaa euroklubissa pysymisestä edellytettyä hintaa eli laina-avun jatkumisen ehtoja. Sekä että -vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, sillä kärsivällisyys Kreikkaa kohtaan on loppunut jo ajat sitten. Kreikan pitää valita.
Jos Kreikkaan tulisi lainaehdot hyväksyvät parlamentti ja hallitus, edessä voisi olla sekin vaihtoehto, että talouskuuria kyllä jatketaan, mutta että sen ehtoja höllennetään. Tämäkään vaihtoehto ei lopettaisi Kreikan saati euroalueen kriisiä, mutta helpottaisi kyllä sen hoitamista enemmän tai vähemmän hallitusti.
Kreikassa on vaaleja edeltävä kahden viikon gallupkarenssi. Sen takia ei tiedetä tarkasti, mihin suuntaan äänestäjien mielialat ovat liikkuneet vaalitaistelun loppusuoralla. Vaalituloksen ennustamista vaikeuttaa myös se, että vaalilain mukaan suurin puolue saa 50 ylimääräistä paikkaa 300-jäseniseen parlamenttiin.
Olisi kuitenkin yllätys, jos jokin puolue saisi yksinkertaisen enemmistön. Tämä tarkoittaa, että vaalien jälkeen on todennäköisesti edessä taas tuskalliset hallitusneuvottelut. Jos ajaudutaan uuteen pattitilanteeseen, on puhuttu jopa taas uusista vaaleista. Muu euroalue ei varmastikaan anna Kreikalle enää lisäaikaa.
Suurimman puolueen paikasta taistelevat keskustaoikeistolainen Uusi Demokratia ja laitavasemmistolainen Syriza. Uusi Demokratia haluaisi neuvotella uusiksi laina-avun ehtoja kun taas Syriza sanoisi irti sopimuksen. Tosin sen johtaja Alexis Tsipras on pehmentänyt viime päivinä puheitaan. Nämä puolueet ottivat kärkisijat edellisissä vaaleissa muutama viikko sitten.
Vaalituloksen voi ratkaista se, purkautuiko kreikkalaisten suurin protestimieliala edellisvaaleihin ja palaako äänestäjiä vanhojen puolueidensa taakse vai onko vyön kiristäminen lisännyt äänestäjien epätoivoa niin paljon, ettei edes eurosta lähdön uhka vaikuta heidän äänestyspäätöksiinsä.
Muun euroalueen ja EU:n kannalta Kreikan vaalitulosta vielä tärkeämpää on, miten tulos vaikuttaa etenkin Espanjaan ja Italiaan.
Espanjan pankeille kyhättiin sadan miljardin euron pelastuspaketti, jotta huono tulos Kreikassa ei syöksisi niitä kuiluun. Espanjan ja Italian lainakorot ovat nousseet tällä viikolla jo seitsemän prosentin kipurajalle, jonka ylittämisen jälkeen niiden olisi jo vaikea saada uutta lainarahaa.