Saamelaisten parlamentin, saamelaiskäräjien, vaalit järjestetään syyskuun aikana. Postin kautta tapahtuva äänestys alkoi syyskuun alussa, sen lisäksi äänestäjillä on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös neljällä vaalipaikalla, jotka ovat avoinna sunnuntaina 28. syyskuuta.
"Saamelaisvaalit ovat enemmän tai vähemmän sukuvaalit, niissä äänestetään omia ihmisiä", kertoo vaalilautakunnan puheenjohtaja Nils-Henrik Valkeapää. Norjassa saamelaiskäräjillä istuu sekä yleispoliittisten puolueiden että saamelaispoliittisten ryhmien edustajia. Suomessa puoluepolitiikka ei ole vaaleissa mukana eikä käräjillä ole edes selkeästi erottuvia saamelaispoliittisia ryhmiä. Valkeapään mukaan jo saamelaiskomitea loi Suomeen yksilövaalien pohjan. Jokaisesta saamelaisalueen kunnasta valitaan ensin päältä kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta, loput 12 edustajaa valitaan pelkästään henkilökohtaisten äänimäärien perusteella.
Valkeapää toivoo uusilta edustajilta ennen kaikkea yhteistyökykyä sillä asiat ovat tarpeeksi vaikeita ilman riitelyäkin. Niistä tärkeimpiä ovat maa- ja vesioikeudet, jotka pysyvät kärjessä niin kauan kuin ne ovat ratkaisematta. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon pitäisi hänen mielestään myös saada nykyistä enemmän käytännön merkitystä.
Edistystäkin on toki tapahtunut, etenkin koulu- ja sosiaalipuolella. Tosin koulutuksessa pulmana on oppilaiden ja opettajien vähyys, varsinkin saamenkielisistä aineenopettajista on suuri puute. "Nuori väki muuttaa saamelaisalueelta muualle, varsinkin Norjaan, jossa on paremmat palkat ja töitä ja josta aviopuolisokin usein löytyy", Valkeapää miettii.
Edellisten käräjävaalien äänestysprosentti oli alle 57, kaikista äänioikeutetuista laskettuna. Pelkästään saamelaisalueella asuvien äänioikeutettujen määrästä laskettu prosentti antaisi Valkeapään mielestä paremman kuvan saamelaisväestön äänestysaktiivisuudesta.
"Ulkomailla asuu 400 äänioikeutettua eikä heidän äänestyksensä ole vireää. Se pudottaa prosenttia noin kymmenellä. Etelä-Suomessakin asuu aika paljon sellaista väkeä, jolla ei ole enää yhteyttä pohjoiseen. Ja äänestysluettelon vahvistamisen jälkeen 30 äänioikeutettua on lisäksi kuollut", Valkeapää selittää.
Ehdokkaille radioaikaa
Uusilla järjestelyillä onkin pyritty helpottamaan nimenomaan äänestämistä: koska postikonttoreita on nykyään entistä vähemmän, voi vaalikuoren palauttaa postin lisäksi suoraan käräjien toimipisteisiin. Samasta syystä järjestetään myös äänestys vaalipaikoilla.
Saamelaisvaalien ehdokkaat kampanjoivat lähinnä saamelaisten omissa tiedotusvälineissä. Saamen Radio on antanut jokaiselle ehdokkaalle mahdollisuuden kolmen minuutin mittaiseen puheenvuoroon. Ehdokkaita esitellään myös Norjan saamelaislehdissä. Ehdokasluettelo löytyy saamelaiskäräjien toimistoista ja sen nettisivuilta.
Pohjois-Lapin Osku-verkossa avattiin perjantaina vaaleihin liittyvä keskustelualue, johon toivotaan sekä ehdokkaiden että alueen saamelaisväestön mielipiteitä. Ehdokkaille tarjotaan verkossa myös ilmaista esittelytilaa. "Kun tiedot toimittaa meille, niin me kyllä laitamme ne sivuille", projektipäällikkö Ritva Metsälampi lupaa. Sivut löytyvät osoitteesta www.plappi.fi/pohjoislapinosku/ajankohtaista.