Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama monenkirjava hallitus on säntäillyt politiikan teossa liikaa opposition pillin mukaan. Kevään eduskuntavaalien jälkeistä aikaa sääteli pitkälle perussuomalaisten pelko. Poliittiset linjanvedot olivat sen mukaista poukkoilua sinne tänne. Nyt näyttää siltä kuin tahdin määrittelisi keskusta.
Torstain Helsingin Sanomien mukaan kuntaremontti siirtyy syksyn kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan, ja että kevään aikana kymmenet selvitysmiehet jatkavat sen rakentamista. Kuntaremontin esittelyä on lykätty jo kahdesti. Jos sitä vielä siirretään, vie se uskottavuuden koko uudistukselta.
Taustalla kummittelee keskustan Paavo Väyrysen hyvä tulos presidentinvaaleissa. Se näyttää panevan hallituksen pohtimaan uudelleen kärkihankkeenaan pitämänsä kuntaremontin toteuttamista. Keskusta on nostanut kuntauudistuksesta mekkalan, jonka voimalla se yrittää takoa voittoa syksyn kunnallisvaaleissa.
Jos keskustan tahdissa tanhutaan, kuntauudistus jää tekemättä. Siitä huolimatta, vaikka keskusta ajoi edellisessä hallituksessa kuntien toimintojen järjestämistä peruskuntia laajemmalle pohjalle. Keskustalle on tärkeämpää tehdä kuntauudistuksen vastustamisella politiikkaa kuin uudistaa kuntien toimintoja.
Nykyinen kuntarakenne on tullut tiensä päähän. Siitä ei ole epäilystä. Kuntarakenne syntyi aivan toisenlaiseen Suomeen ja on oman historiansa tulos. Sitä on uskallettava tarkastella yhteiskunnan muutosta vasten.
Kunnilla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli kansalaisten peruspalveluiden järjestämisessä. Raha vain ei riitä palveluiden järjestämiseen nykyisiä rakenteita ylläpitämällä.
Jo 1990-luvun laman kourissa puhuttiin rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä. Tuolloin aikeet jäivät pitkälle puheiden asteelle, ja noususuhdanne salli jättää monet rakenteet entiselleen.
Enää tätä itsepetoksen politiikkaa ei voida jatkaa tai muuten ollaan Kreikan tiellä. Jo nyt tiedetään, että presidentinvaalien jälkeen edessä on julkisten menojen leikkauksia ja veronkorotuksia.
Lukemattomat kunnat ovat velkaantuneet rajusti. Ylivelkaantuminen on ollut mahdollista, koska kunnat takaavat kuntien takauskeskuksen kautta toinen toisiaan. Näin kelvottomasti asioitaan hoitaneet kunnat ovat saaneet mällätä edullisella lainarahalla hyvin asiansa hoitaneiden kuntien kustannuksella. Tässä ei ole mitään järkeä.
Kuntaremonttia on vastustettu vetoamalla kunnalliseen itsehallintoon. On tietysti tärkeää, että kunnat saavat päättää itse omista asioistaan. Niin kauan se toimii, kun kuntalaisten palvelut kyetään turvaamaan eivätkä ihmiset joudu eriarvoiseen asemaan.
Nykymenolla veroprosentti heikoiten pärjäävissä kunnissa uhkaa kohota pitkälle yli 20:n; puhutaan jopa 30 prosentista. Tämä jos mikä lisää ihmisten eriarvoisuutta.
Vaaleja tulee ja vaaleja menee. Vaalitappion pelko ohjaa liikaa politiikan tekemistä. Tästä on korkea aika päästä irti.