Edustuksellinen demokratia on toiminut Suomessa niin hyvin, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kahdesti. Yleisiä valtakunnallisia vaaleja on nyt neljät: kuntavaalit, eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit ja presidentinvaali. Vuosi 2018 tuo mukanaan viidennet. Silloin koko maassa järjestetään maakuntavaalit.
Seuraavat vaalit – kuntavaalit – järjestetään ensi huhtikuussa. Siitä alkavan runsaan kahden vuoden aikana valtakunnallisia vaaleja on edessä peräti viidet.
Tiuhaan toistuvien vaalien vähentämiseksi hallitus on päättänyt, että ensimmäiset maakuntavaalit pidetään vuoden 2018 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Päätös nostanee maakuntavaalien osallistumisintoa verrattuna siihen, että kansalaisten pitäisi lähteä liikkeelle päättämään vain uuden maakuntaelimen kokoonpanosta. Vuodesta 2021 alkaen maakuntavaalit järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on tehnyt kiinnostavan ehdotuksen. Hänen ajatuksensa on, että ”kun pää on saatu auki”, olisi pohdittava muitakin vaalien yhdistämisiä.
Pietikäisen esitys liittyy ensi vaiheessa vuoteen 2019. Tuon vuoden keväällä ja alkukesällä järjestetään eduskuntavaalit huhtikuun puolivälissä ja eurovaalit touko-kesäkuussa. Europarlamentaarikon epäilys on, ettei kansalaisilla riitä mielenkiintoa kaksiin peräkkäisiin vaaleihin ja vielä hallitusneuvottelujen seuraamiseen.
Epäilys on perusteltu. Eduskuntavaalien osallistumiseen muutoksella tuskin olisi vaikutusta, mutta yhtäaikaisuus kuitenkin todennäköisesti nostaisi olennaisesti kansalaisten intoa osallistua europarlamentin vaaleihin.
Eurovaalien ongelmana on ollut matala äänestysprosentti. Joskus on jouduttu jännäämään, nousevatko äänestyspäivän lämpöasteet korkeammalle kuin on vaalien osallistumisaste. Viime kerralla äänestysprosentti oli 41.
Vuonna 2019 eduskuntavaalien ja eurovaalien järjestäminen yhtäaikaisesti olisi järkevää. Kansanvallan näkökulmasta ei ole merkitystä, vaatiiko se eduskuntakauden jatkamista kuukaudella tai kahdella.
Paljon enemmän kysymyksiä herättää ajatus, että eurovaalit ja eduskuntavaalit pidettäisiin vastedes aina samanaikaisesti. Se merkitsisi eduskuntakausien venyttämistä viisivuotisiksi. Sellainen malli olisi turhan suuri muutos.
Oikeudessa vaikuttaa tasavallan korkeimman valtiollisen elimen kokoonpanoon vain viiden vuoden välein olisi kansalaisen näkökulmasta selvästi enemmän huonoja kuin hyviä seurauksia. Muutos voisi tehdä politiikan teosta pitkäjänteisempää, mutta se heikentäisi äänestäjien mahdollisuutta päättää politiikan suunnasta.
Seuraavan kerran vaalit ovat osumassa hankalasti lähekkäin vuoden 2029 keväällä, kun peräkkäin osuvat kunta- ja maakuntavaalit sekä eurovaalit. Silloin yhdistäminen voitaisiin toteuttaa pidentämällä hivenen kunnallisvaalikautta.