Viime keväinen poliitikkojen vaalirahakohu teki jo lommon Suomen maineeseen. Suomi tippui viideksi virkamiesten ja poliitikkojen lahjontaa mittaavassa kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa. Vielä viime vuonna Suomi oli maailman vähiten korruptoitunut maa.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), joka tiistaina antoi uudet ohjeet lokakuun kunnallisvaaleja koskevista vaalirahoitusilmoituksista, myöntää, että kevään rahasotkut vaikuttivat sijaluvun tippumiseen.
Brax muistutti, että Transparency Internationalin tutkimukset puoluerahoituksesta ovat jo pitempään olleet vähemmän mairittelevia Suomelle. Tutkimuksen mukaan maailman vähiten korruptoineimmat maat ovat nyt Tanska, Ruotsi ja Uusi-Seelanti.
Kiristyksiä ilmoitusvelvollisuuteen
Brax on optimisti sen suhteen, että eilen annettu uusi laki ja keväinen kohu muuttavat pysyvästi tilanteen vaalirahoituksen osalta Suomessa.
"Kynnys hakeutua siihen joukkoon, joka jää kiinni ilmoituksen laiminlyömisestä, on noussut", Brax sanoi eilisessä tiedotustilaisuudessaan, jossa hän esitteli uusia ohjeita.
Ne tuovat kiristystä vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuteen. Nyt tehtävät muutokset ovat vain ensiaskel, ja ne koskevat vain kunnallisvaaleissa valituiksi tulleita sekä varavaltuutettuja.
Lauri Tarastin johtamassa työryhmässä pohditaan lakiin lisätiukennuksia. Ne tulevat voimaan ensi kesän eurovaaleissa.
Ei vielä tarkkaa valvontaa
Kunnallisvaaleissa ilmoitettavan vaalituen raja laskee nykyisestä 1 700 eurosta 1 000 euroon. Myös lomake on uudenlainen, entistä yksityiskohtaisempi.
Brax korosti, että pienemmätkin tukisummat saa ilmoittaa, mutta vain luvalla, mikäli lahjoittaja on yksityishenkilö.
Lomakkeessa on myös eriteltävä vaalikampanjan kulut: paljonko on pannut omasta pussista, mitä on saanut ulkopuolelta, esimerkiksi puoluetta läheltä olevilta säätiöitä ja ammattiyhdistysliikkeeltä, millä hinnalla tauluja on ostettu ja myyty edelleen ja niin edelleen. Tähän asti riitti ilmoitus kokonaiskuluista.
Jatkossa ehdokkaalla itsellään on myös velvollisuus ja vastuu tietää itse kaiken rahan tausta. Enää ei voi mennä tukiryhmän selän taa piiloon.
Porsaanreikiäkin silti yhä jää. Brax myönsi, että vaali-ilmoituksia ei oikeusministeriössä tutkita muuten kuin mahdollisesti pistokokein. Hän vetosi siihen, että ilmoitustentutkimiseen ei riitä väkeä eikä valtuuksia.
Ajatus, että ministeriö kävisi läpi ilmoitukset, on Braxista epärealistinen. Jatkossa esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto olisi sopiva paikka tutkimaan ilmoitukset.
Braxin mielestä on jo lähtökohtaisesti parempi, että tarkastusviranomainen on riippumaton alan ammattilainen. Asiaa mietitään vielä työryhmässä.
Tarastin työryhmän esitykset ovat luvassa loppuvuodesta. Silloin pitäisi myös olla selvillä, millaisia seuraamuksia vaalirahoitusilmoituksen laiminlyömistä seuraa. Nyt ei ole käytössä minkäänlaisia sanktioita. Eduskunta ei ole halunnut niitä lakiin sisällyttää.
Jos lakiin tulee oikeus tarkastaa vaali-ilmoitukset, täytyy tarkastajan lisäksi miettiä, onko esimerkiksi asteittain kovennettavan uhkasakon nojalla oikeus vaatia lisätietoja ja voidaanko selviin väärinkäytösiin käyttää rikoslakin normeja.
Nyt tehdyn osauudistuksen tavoite on lisätä avoimuutta ja asettaa vähimmäisehdot ilmoitusvelvollisuudesta, Brax totesi.