Toissa eduskuntavaalien vaalirahasotkun jälkimainingeissa tehty vaalirahalain uudistus testattiin ensimmäisen kerran tämän kevään eduskuntavaaleissa. Maanantai oli vaalirahailmoituksen viimeinen jättöpäivä.
Kohtalon ivaa on, että samaan aikaan Helsingin käräjäoikeudessa alkoi Nova-yhtiöiden konkurssijutun valmisteluistunto. Juuri Nova-yhtiöiden nokkamiesten, sekä joidenkin puolueiden ja poliitikkojen, yliaktiivisuus vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoituksessa johti lain uudistamiseen.
Näyttää siltä, että uudistus on toimiva, sillä kaikki kansanedustajat jättivät vaalirahailmoituksensa lain mukaisesti.
Henkilökohtaiseen vaalimainontaan käytettiin 8,5 miljoonaa euroa, josta kolmannes, 2,8 miljoonaa, oli saatu alle 1 500 euron lahjoituksina. Pienten lahjoitusten antajien nimiä ei ole pakko kertoa, vaikka jotkut kansanedustajat ilmoittivatkin ansiokkaasti kaikkien tukijoidensa nimet.
Pienten tukirahojen antajien nimien jättämisellä ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on tarkoitus turvata lahjoittajien yksityisyyden suoja. Moni kokee politiikan yksityisasiaksi, josta ei halua huudella. Siinä mielessä pienlahjoittajien ilmoittamatta jättäminen on perusteltua.
Eduskuntavaalit osoittivat, että vaalirahoituksella on merkitystä valituksi tulemiseen. Tosin se ei yksin ratkaise. Rahalla ostetaan julkisuutta. Jos sitä on ennestään, rahaakaan ei tarvitse käyttää niin paljon. Nyt tuli julki, että joiltakin ehdokkailta jäi lahjoitusrahaa jopa käyttämättä.
Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä ei kumma kyllä seuraa minkäänlaista rangaistusta. Rankaiseminen on jätetty julkisuuden varaan. Tuomarin tehtävä ei kuulu tiedotusvälineille.