Viime eduskuntavaalien rahoituksesta on kohistu jo 2,5 vuotta.
Tuona aikana on pengottu esille runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka yleisesti vaalikassoja täytettiin enemmän tai vähemmän epämääräisillä keinoilla. Tuona aikana poliisi- ja muut viranomaiset ovat myös alkaneet tutkia monia tapauksia.
Pengontavaiheen jälkeen ollaan vähitellen tulossa siihen vaiheeseen, jossa aletaan nostaa jo syytteitä. Vyyhti alkoi purkautua torstaina, kun Nova-yhtiöiden kahta entistä johtajaa vastaan nostettiin syytteet.
Heitä syytetään velallisen epärehellisyydestä ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki kiistävät syytteet.
Suurin kiinnostus kohdistuu varmaankin Nova-yhtiöiden juttuun, syyteharkinnassa olevaan Kehittyvien maakuntien Suomen rahaliikenteeseen, Nuorisosäätiöön liittyvään tutkintaan sekä siihen, joutuuko entinen pääministeri Matti Vanhanen valtakunnanoikeuteen.
Yhdenkään jutun tarkkaa jatkoaikataulua ei vielä tiedetä, mutta on mahdollista, että vaalirahakohun huipennus osuu eduskuntavaalivuodeksi ja osin jopa huhtikuussa pidettävien vaalien alle. Ajallinen yhteensattuma lisää väistämättä poliittisia jännitteitä.
Poliittista ja juridista prosessia ei pidä kuitenkaan sotkea keskenään. Oikeusjuttuja, esitutkintaa ja syyteharkintaa ei voi aikaistaa eikä myöhentää, nopeuttaa eikä hidastaa sen mukaan, miten vaalit sattuvat kohdalle.
Vallan kolmijakoon kuuluu, että sen jokainen osa toimii riippumattomasti, omilla säännöillään ja omilla aikatauluillaan. Jos tuomioita tulee, syypäitä ovat laittomuuksiin mahdollisesti sortuneet, eivät tuomioita jakavat.
Jos kohulla on poliittisia seuraamuksia, ne liikkeelle panneet kantavat kerrankin poliittisen vastuun.