Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja tasavallan presidentti Tarja Halonen saattelivat vaalikauden viimeisten valtiopäivien päättäjäisissä tiistaina kansanedustajat vaalikampanjan loppusuoralle varsin selkeillä vaalipuheilla.
Kun kaksi valtiomahtia kohtaa, puheista etsitään aina viestejä ja syvävirtoja. Niitä oli nyt tarjolla runsaasti. Puhemies puhui eduskunnan aseman vahvistumisesta ja presidentti eriarvoisuuden lisääntymisestä.
Niinistö esiintyi puhemiehen roolissaan viimeistä kertaa. Jatkokaavailuistaan hän on paljastanut sen verran, että on tehnyt päätöksen presidenttiehdokkuudestaan. Päätöksen sisältö kerrotaan myöhemmin.
Puhemies Niinistö on viime vuosina profiloitunut unilukkarina, joka asettaa suorasanaisilla arvioillaan arvot ja asiat paikalleen. Hänen nauttimansa kansansuosio perustuu osaltaan siihen.
Niinistö kiinnitti huomiota siihen, että yli vaalien lepäämään jätetty perustuslain uudistus vahvistaa eduskunnan asemaa. Eduskunnan nousu valtioneuvoston ja presidentin mahdollisessa ristiriitatilanteessa ratkaisijan osaan vahvistaa eduskunnan ulkopoliittista asemaa.
Tämä ei haittaa Niinistöä, joka puki hyväksyntänsä hieman koukeroiseen muotoon luonnehtimalla kehitystä ylimmälle valtiomahdille sinänsä soveliaaksi.
Eduskunnan rooli on jo kasvanut euroalueen kriisimaille myönnettävässä avussa, koska eduskunta päättää siitä saamansa tiedonannon pohjalta. Näin eduskunnan valta on kasvanut valtioneuvostoon nähden.
EU:n talouskriisin hoidosta Niinistö muistutti, että Suomi on pieni finanssitekijä, jolloin myös vastuut tulisi suhteuttaa kokoon. Oraakkelimainen ja itsestään selvä linjaus toimii vaalikentällä sekä hallituksen että opposition suuntaan.
Niinistö ei olisi Niinistö, ellei hän olisi lähettänyt suorasukaisia terveisiä edustajatovereilleen vaatimalla eduskuntaan selkeitä lobbaussääntöjä. Vaikka Suomessa ei lobatakaan suuren maailman tyyliin, sitäkin koskevat säännökset on hyvä tehdä.
Myös presidentti Tarja Halonen esiintyi eduskunnassa myös viimeisiä kertoja, sillä vuoden päästä hän ei ole enää virassaan. Tullessaan valituksi uudelleen 2006
Halonen ilmoitti pyrkivänsä olemaan arvojohtaja.
Halonen lähetti poliittisen ja etenkin taustapuolueensa vaalisanomaa muistuttavan viestin puhumalla eriarvoisuudesta. Tämä loukkaa hänestä monella alueella ihmisten käsitystä oikeudenmukaisesta kohtelusta. Presidentti ei selvästikään ole tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan, kun tuloerot, pitkäaikaistyöttömyys, eriarvoisuus ja terveyserot ovat kasvaneet ja näkyvät ihmisten arjessa. Presidentti puolusti uskollisesti yhteiskunnan turvaverkkoja.
Halonen puolusti presidentin asemaa muistuttamalla, että Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka.
Vihjaus liittyi käytyyn vääntöön valtiosääntöuudistuksesta. Jatkossakin valtiollisilta toimijoilta edellytetään halua ja kykyä yhteistyöhön. Presidentin toteamus on itsestäänselvyys.