Eurovaalien yhden vaalipiirin järjestelmä ei ole herättänyt meillä valtavasti keskustelua, vaikka se on periaatteessa alueellisesti epäoikeudenmukainen.
Tähän mennessä edustajia on päässyt kohtuullisesti läpi muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta.
Valtaosassa EU-maita on Suomen kaltainen yhden vaalipiirin järjestelmä
"Yksi vaalipiiri voitaisiin kokea hyvin epäoikeudenmukaiseksi sellaisessa tilanteessa, jossa selvä enemmistö ehdokkaista tulisi valituksi vaikkapa pääkaupunkiseudulta. Nyt eri alueet ovat saaneet edustajan Euroopan parlamenttiin, minkä takia keskustelu ei ole virinnyt", arvioi politiikan tutkija, valtio-opin professori Tapio
Raunio Tampereen yliopistosta.
Suomen eduskuntavaaleissa maa on jaettu 15 vaalipiiriin. Jos eurovaaleissa haluttaisiin tehdä vaalipiirijako, se olisi teknisesti erittäin monimutkainen.
"Jos halutaan varmistaa, että vaalit olisivat suhteelliset, eli pienillä puolueillakin olisi mahdollisuus pärjätä, pitäisi mennä erittäin monimutkaiseen järjestelmään. Jos paikat jaettaisiin ja äänet jaettaisiin vaalipiireittäin, silloin selvästi suosittaisiin suuria puolueita", Raunio sanoo.
Isoilla mailla vaalipiirijako toimii
Suhteellisessa vaalipiirijärjestelmässä osa 13 paikasta jaettaisiin vaalipireittäin. Loput jaettaisiin tasausjärjestelmällä, jossa huomioitaisiin puolueiden koko maassa saamat äänet.
Järjestelmä olisi Raunion mukaan melko turha, koska edustajien määrä on niin pieni. Niissä Euroopan maissa, joissa kansalliseen parlamenttiin valitaan useita satoja edustajia ja EU-parlamenttiin lähelle sata jäsentä, vaalipiirijako toimisi hänen mukaansa paremmin.
"Europarlamenttivaaleissa pienet puolueet, kuten vihreät ja RKP ovat pärjänneet paremmin kuin muissa vaaleissa. Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla on ihan kohtuulliset mahdollisuudet saada oma edustaja läpi", Raunio sanoo.
Viime vaaleissa parlamenttiin valittiin jäseniä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista, Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta.
Näissäkin vaaleissa monet pyrkivät profiloitumaan oman alueensa ehdokkaaksi.
Ehdokkaiden
vetovoima ratkaisee
Eurovaaleissa on 242 ehdokasta, joista selvästi valtaosa tulee pääkaupunkiseudulta. Eduskuntavaalien vaalipiirijaon mukaan laskettuna 107 ehdokasta tulee Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä.
Seuraavina tulevat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Vaasan ja Oulun vaalipiirit.
Eurovaaleissa ei äänestetä tasaisesti ehdokasmäärien mukaan, joten ehdokasmäärien mukaista alueellisesti jyvitettyä tulosta ei ole syytä odottaa.
Esimerkiksi Oulun vaalipiirin ehdokasmäärää nostaa erittäin pienen Köyhien asialla -puolueen runsas tarjonta.
Jos saman laskelman tekisi sen perusteella, miten eduskuntapuolueitten ehdokkaat ovat jakautuneet alueellisesti, tulos olisi varmasti aivan erilainen monen alueen osalta.
Raunio huomauttaa, että valittujen parlamentaarikkojen jakautumisen alueellisesti ratkaisee viime kädessä se, kuinka vetäviä ehdokkaita puolueet ovat saaneet haalittua vaalipiireistä.