Eduskuntavaalien alla mikään puolueista ei esittänyt ansiosidonnaisen työllisyysturvan ehtoihin kiristyksiä sen paremmin kuin opintotukien muuttamista lainapohjaisiksi. Ajatukset, jotka sisältyvät valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän julkisuuteen vuodettuun luonnokseen, eivät siten olleet esillä vaalikamppailussa.
Työllisyydestä ja opinnoistakin toki puhuttiin. Suurimmaksi puolueeksi noussut keskusta esitti ohjelmissaan lisää rahaa työllisyyden hoitoon, 100 miljoonaa euroa vaikeasti työllistettävien erityistoimiin. Sillä haluttiin lisätä oppisopimuskoulutusta, kehittää työnantajayhteyksiä työvoimatoimistoissa ja uudistaa sosiaaliturvaa omatoimisuutta rohkaisevaksi. Tukien porrastamisesta keskusta ei puhunut.
Myös opiskelijoille keskusta halusi antaa lisää rahaa. Hämeenlinnan puoluekokous vaati hyväksymässään vaaliohjelmassa viime kesäkuussa opintotukeen parannuksia; kiireellisimpinä pidettiin tavoitteita muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi.
SDP puhui vaaliohjelmassaan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen muuttamisesta "aktivoivaksi" tueksi ja piti kampanjan aikana myös esillä tarvetta lyhentää opiskeluaikoja. Tarkempia reseptejä ei SDP:n ohjelmista löytynyt, mutta ohjelmassa todetaan, että "työmarkkinatukea on parannettava ja siitä on kehitettävä todellinen aktiivituki".
Kokoomus puhui puoluevaltuustossa viime lokakuussa tarpeesta porrastaa ansiosidonnaista työllisyysturvaa "työllisyyttä edistävällä tavalla", mutta jätti sen pois kuuden kohdan vaaliohjelmastaan. Siinä kokoomus kannattaa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä alentamalla työn sivukuluja eli Holm-Vihriälän mallia. Korkeakoulujen perustutkimukseen luvattiin 45 miljoonaa euroa ja kouluille 60 miljoonaa, mutta opintotukia ei vaaliohjelmassa mainittu.
Vihreiden vaaliohjelmassa pidettiin esillä mahdollisuutta yhdistää ansiotulot ja yhteiskunnan tuki eli ottaa käyttöön perustulo tai negatiivinen tulovero, jotta pienetkin ansiotulot kannattaisi ottaa vastaan. Opintotukeen vihreät esittivät korotusta vuoden 1995 tasolle ja tuen sitomista indeksiin.
Vasemmistoliitto edellytti "päätoimisen opiskelun mahdollistavaa opintorahaa" osana toimia, joilla opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä. Tähän sisältyy opintorahan korotus sekä oikeus opintotukeen myös alle 20-vuotiaille opiskelijoille, jotka asuvat vielä kotonaan. Lisäksi asumislisään vaadittiin korotusta ja lisän maksamista myös kesällä. Opinto-oikeuden rajaamisen vasemmistoliitto torjui, samoin kuin opintojen maksullisuuden.
Työllisyyspolitiikassa vasemmistoliitto peräsi koulutusta ja työllistämistä julkisiin palveluihin. Porrastuksista ei ollut mitään puhetta. Toisaalta vasemmistoliitto korosti perusturvan parantamista: työmarkkinatuen, peruspäivärahan sekä pienempien eläkkeiden korottamista.