Taistelu presidentinvaalin voitosta pysyy kutkuttavan jännittävänä aivan loppuun asti. Mielipidemittauksissa ehdokkaat kisaavat liki toisiaan. Vaalituloksen epävarmuutta lisää vielä se, että huomattavan moni oli kyselyissä vielä epävarma kannastaan tai ei paljastanut sitä.
Tiukka kisa pitää ehdokkaat ja heidän taustajoukkonsa ahkerasti liikkeellä aivan loppuun asti. Sekä Tarja Halonen että Sauli Niinistö kiertävät lauantaina pääkaupunkiseudun suuria ostoskeskuksia. Siellä on ihmisiä paljon liikkeellä - myös suuret tiedotusvälineet ja niiden myötä näkyminen julkisuudessa.
Tilanne muistuttaa Halosen ja keskustan Esko Ahon kaksintaistelua toisen vaalikierroksen alla kuusi vuotta sitten. Halonen johti viimeisissä mielipidemittauksissa muutaman prosenttiyksikön erolla.
Lopuillaan oleva vaalin toisen kierroksen kampanjointi ei antanut paljon uutta äänestäjälle, joskin särmää keskusteluihin alkoi löytyä enemmän aivan loppumetreillä. Ehdokkaiden kinastelu turvallisuuspolitiikasta, Natosta ja huomisen haasteista kulki pitkälti vanhoja latuja.
Kokoomus piti ahkerasti esillä asetelmaa, että äänestäjällä on nyt selvät vaihtoehdot: valitaan joko vasemmistolainen tai "vasemmistofeministinen" tai sitten porvarillinen ehdokas. SDP vastasi syyttämällä Niinistön kampanjaa vastakkainasettelun luomisesta, kun sellaisen ajan piti olla ohi.
Mitä lähemmäksi vaaleja on tultu, sitä pontevammaksi on käynyt myös demareiden pelottelu sillä, että Niinistön voitto johtaisi porvarillisten puolueiden tiiviimpään yhteistyöhön ja - kuten SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma asian ilmaisi - kansan jakoon vuohiin ja lampaisiin. Taustalla on sosiaalidemokraattien huoli siitä, että vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien jälkeen maahan syntyisi keskustan ja kokoomuksen yhteishallitus.
Niinistöstä tuli tosi haastaja
Niinistön kampanjaa kantoi vaalin ensi kierrokselta saatu voitto. Hän oli selviytynyt Halosen haastajaksi ohi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.). Keskustan kanssa tehty ennakkosopimus piti ja puolueen johtokaarti lupasi tukensa Niinistölle. Lisätukea tuli kristillisdemokraateilta ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta.
Halonen lähti toiselle kierrokselle kehnommista asemista. Vaalin ensi kierroksen tulos oli jäänyt odotettua huonommaksi. Istuvan presidentin asema oli nyt todella koetukselle. Nyt kampanjoinnissa pantiin uusi vaihde päälle vetämällä SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajatkin näkyvämmin mukaan vaalityöhön. Vaalin ensi kierroksella vähemmän näkyvillä ollut puhemies Paavo Lipponen ilmestyi tuomitsemaan Niinistön Nato-näkemyksiä.
Televisioväittelyissä Niinistö esiintyi edelleen haastajan roolissa ja pisti Halosen usein altavastaajaksi. Molempien taito tai sitten rohkeus piikitellä toisiaan oli selvästi kehittynyt sitten vaalin ensimmäisen kierroksen.
Väärä vappupuhe, mutta toisaalta...
Vaikka kilpailu kiristyi, isommalta loanheitolta vältyttiin. Niinistön leirissä sellaisena pidettiin SAK:n tapaa kampanjoida lentolehtisillä Niinistöä vastaan, ehkä myös vasemmistoliiton johdon hyökkäystä Niinistöä kohtaan. Halosta mollattiin ahkerasti internetin keskustelupalstoilla. Ehdokkaan tukijoukoissa nähtiin, että kysymys ei ollut yksittäisistä mielipiteistä, vaan organisoidusta ja tarkoituksellisesta Halosen mustamaalaamisesta.
Eniten huomiota herätti vaalitaiston tuoksinassa elvytetty väite, että Halonen olisi vappupuheessaan 1975 ennustanut kapitalismin kuolemaa ja ajanut Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. Väite todettiin moneen kertaan mielettömäksi. Kokoomuksen Nykypäivä-lehti kirjoitti asiasta otsikolla "Väärä vappupuhe", mutta antoi epäilyn jäädä kuitenkin kykenemään. "Ei ole mahdotonta, joskaan ei kovin todennäköistä, että nuori Halonen olisi niin ajatellut. Mutta hän ei olisi ilmaissut asiaa noilla sanoin", toimittaja Eero Iloniemi kirjoitti.