Uudet eduskuntavaalit! Uudet eduskuntavaalit!
Joo joo, järjestetään, järjestetään, mutta mietitään nyt sentään hetki, että milloin.
Uusia vaaleja perustellaan vaalirahajupakalla, ja sehän on kestänyt nyt jotakuinkin puolitoista vuotta. Ei tarvita kuin toinen puolitoista vuotta tästä eteenpäin, niin vaalit voidaan järjestää ihan normaaliaikana.
Ellei sitten kohu paisu tästäkin sellaiseksi, että puolentoista vuoden päästä, keväällä 2011, on sittenkin pakko määrätä järjestettäväksi uudet eduskuntavaalit.
Koska uusien vaalien järjestelemisen lasketaan kestävän vähintään puoli vuotta, ne pidettäisiin siis syksyllä 2011. Siinä tapauksessa ei tietysti kannattaisi järjestää saman vuoden kevään normaalivaaleja ollenkaan.
Ennenaikaiset eduskuntavaalit ovat kallista hupia, ja kuka ne nyt maksaisi, kun Nova Groupkin on konkurssissa? Jokin säätiö ehkä, tai Raha-automaattiyhdistys, mutta ne ovat tainneet jo jääväytyä tähän mennessä.
Jos kuitenkin samassa rahoittajaluokassa jatketaan, hakematta mieleen tulee moniaita muita yhteisöjä, joille kansalaiset antavat rahojansa joko vapaaehtoisesti tai pakosta. Esimerkiksi veikkausyhtiö tai raveja järjestävä Hippos voisivat tulla kysymykseen.
Lottoonkin on otettu juuri uusia voittoluokkia, joten miksei voitaisi ottaa vielä yksi lisää: jokaisesta rivistä, jossa ei ole yhtään oikein, kilahtaisi vaikka edes euro vaali- ja puoluerahastoon.
Pian voitaisiin järjestää vaikka monet vaalit vuodessa, eikä kenenkään tarvitsisi murehtia kuluista.
Erinomainen rahankeruupaikka on tietysti myös Alko, jossa voitaisiin lisätä pieni huomaamaton prosenttiosuus jokaisen pullollisen hintaan yhteisten asioiden hoitamiseksi eli politiikan kustannuksien katteeksi. Silloin tulos olisi myönteinen aina, riippumatta siitä, lisääntyykö viinan kulutus vai väheneekö se. Jos lisääntyy, puoluetoimintaan saadaan aina vain lisää rahaa, jos taas vähenee, kansa tervehtyy ja juopottelun muut vitsaukset vähenevät.
Tuottoisinta vaalien järjestäminen olisi varmaan sillä lailla, että edustajainpaikat myytäisiin suoraan avoimessa huutokaupassa eniten tarjoaville. Silloin jäisi pois suuri joukko tarpeetonta koukerointia ja salailua, eikä korruptiotakaan tarvitsisi epäillä, kun jokainen tietäisi heti jo kaupanteon jälkeen, kuka edustaa mitäkin ammattiliittoa, yritystä tai yhdistystä.
Maata hallitsisi paras tai ainakin arvokkain eduskunta mitä rahalla saa.
Hieman lievennetty vaihtoehto tästä on se, että kansanedustajien selkämyksiin aletaan kaupata mainospaikkoja, joissa kerrotaan, ketä edustaja edustaa. Kun selässä lukisi vaikka että Kukkasrahasto, pitäisihän se uskoa, vaikka edustajan ulkonäkö olisi kuinka seinästä reväisty.
Saattaa kuitenkin olla, että kansakuntamme ei ole vielä valmis ihan noin suoraan demokratiaan. Halpa, muttei tuottois,a on se neutronipommiratkaisu, jota oppositio on jo esittänyt: vaihdetaan pelkkä pääministeri, mutta jätetään muut ennalleen.