Oletko ympyröinyt kalenterista punaisella tussilla kesäkuun seitsemännen? Silloin nimittäin pidetään kaikissa 27 EU-maassa europarlamenttivaalit.
Jos ei eurovaalikuume ole vielä sinuun tarttunut, et ole yksin. Koko maanosan laajuisessa Eurobarometer-kyselyssä 34 prosenttia ilmoitti aikovansa äänestää. 2004:n vaaleissa äänestysprosentti oli 46.
Maittaiset erot ovat suuria. Toisessa päässä ovat Puola (17%), Itävalta (21%) ja Britannia (22%). Korkeimmat luvut mitattiin Belgiassa (70%) ja Luxemburgissa (62%), joissa on äänestyspakko.
Tutkija Mari K. Niemen mukaan ihmisiä kiinnostavat asiat, jotka on heitä lähellä. EU-asiat koetaan etäisiksi eikä parlamentin toiminnasta juuri olla perillä.
Onko media syyllinen? Ehkä osittain, sillä kysely EU:hun akkreditoitujen toimittajien keskuudessa kertoo, että toimittajat pitävät itsekin EU-aiheita hankalina, byrokraattisina, tylsinä ja monimutkaisina.
Kun ei tiedetä, mitä EU-parlamentti tekee, puhutaan vaalikampanjassakin kotimaan politiikasta. Napolissa taas pidetään samaan aikaan paikallisvaalit, ja vaalitaisto on keskittynyt paikallisiin teemoihin.
Tutkija Aaretti Siitonen huomauttaa, että niin kauan kun systeemi on nykyisenkaltainen ja kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat, ovat kansalliset asiat vääjäämättä keskiössä.
"Jos olisi koko Euroopan laajuisia puolueita, ja äänestäjä voisi valita kenet tahansa kansallisuudesta tai paikasta riippumatta, silloin saisimme Eurooppa-aiheiset vaalit.
Europarlamentin käsittelyssä on jo tämänsuuntainen esitys. Englantilainen Andrew Duff on ehdottanut, että osa parlamentaarikoista valittaisiin ylikansalliselta listalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kullakin äänestäjällä olisi käytössään kaksi ääntä.