Varsinainen lähtölaukaus lokakuun 28. päivänä pidettäviin kunnallisvaaleihin ammutaan tänään tiistaina, jolloin puolueiden ja valitsijayhdistysten on jätettävä ehdokaslistansa kuntien keskusvaalilautakunnille.
Vaaleihin valmistautumista on sävyttänyt aikaisempaa suurempi vaikeus saada ehdokkaita. Todennäköistä on, että ehdokasmäärät supistuvat viime vaaleista kaikilla muilla puolueilla paitsi perussuomalaisilla.
Monessa kunnassa ei haluta lähteä ehdolle, koska pelkona on joutua kuoppaamaan oma kunta. Kunnallistalouden näkymät edessä olevine valtionosuusleikkauksineen eivät myöskään houkuttele päättäjäksi.
Kansalaisten kiinnostus kunnallisvaaleja kohtaan näyttää kuitenkin suuremmalta kuin edellisten vaalien alla. Mielipidemit-tausten mukaan varmojen äänestäjien määrä olisi yli 60 prosenttia, kun vastaava luku edellisvaalien alla jäi alle 60:n.
Ilmassa on politiikkaa ripauksen aikaisempaa enemmän. Siitä on pitänyt huolen koko ajan vellova eurokriisi. Myös puheet kuntauudistuksesta kuntaliitoksineen ovat kirvoittaneet kielenkantoja. Äskettäin käyty keskustelu vanhuspalvelulaista ja sen henkilöstömitoituksesta oli omiaan tuomaan keskustelun kaikkia koskettaviin kuntapalveluiden peruskysymyksiin.
Mielipidemittausten mukaan puolueiden suuruusjärjestyksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia sitten kevään 2011 eduskuntavaalien. Kokoomus on pitänyt pintansa suurimpana puolueen ja SDP toisena. Keskusta on kisaillut perussuomalaisten kanssa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta.
Perussuomalaisille on tulossa toinen jytky, kun ottaa huomioon, että puolueen kannatus viime kunnallisvaaleissa oli vain 5,4 prosenttia. Mielipidemittauksissa sen kannatus on heittelehtinyt koko ajan 10 ja 20 prosentin välimaastossa.
Keskustalle nousu eduskuntavaalin rökäletappioasemasta näyttää tuskaiselta. Uuden puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen kokemattomuus näkyy, eikä hänestä ole ainakaan vielä ollut kokeneempien kollegojensa haastajaksi.
Kannatus kunnallisvaaleissa on eri asia kuin valtakunnallinen kannatus. On syytä muistaa, että vaalit käydään joka kunnassa erikseen, ja siksi ehdokasasettelulla on ratkaiseva merkitys.
Kunnallisvaaleissa päätöksentekijät tulevat lähelle äänestäjiä; heidät tunnetaan niin hyvässä kuin pahassa paremmin kuin valtakunnallisten vaalien ehdokkaat.
Laaja kuntaliitos tekee vaaliasetelmasta Oulun alueella poikkeuksellisen mielenkiintoisen. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettujen määrä on nyt 201, kun se uudessa Oulussa on 67. Arvoitus on, montako edustajaa Oulua ympäröivä maaseutu saa uuteen valtuustoon.
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen heitti tahtoen tai tahtomattaan kovan vaalitäyn esittämällä Oulun osallistumista Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimayhtiöön. Tämä tuo lisäväriä vaalikentille ja saattaa tehdä vaalista epävirallisen kansanäänestyksen.