Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) arvelee, että Helsingin musiikkitalon suunnittelijoille ja rakentajille ei tekisi lainkaan pahaa ennen käydä opintomatkalla Torniossa ennen paljon puhutun rakennusurakan aloittamista. Visiitin kohde on Länsi-Lapin ammatti-instituutin upouusi musiikkitalo.
Jo lähtökuopissaan kehutun musiikkitalon vihkiäisiä vietettiin maanantaina talolle sopivassa sykkeessä. Manninenkin kehotti vaalimaan hyvää soundia ja luovuuden lähteitä.
"Pieni maa ei voi kilpailla liukuhihnasisällöillä, vaan meidän on panostettava korkeaan laatuun. Korkeatasoisen kulttuuriviennin edellytys on luovan työn perustan vahvistaminen ja turvaaminen", Manninen korosti.
Suomalaiset eivät olekaan menestyneet vallan huonosti luovuuden markkinoilla. Manninen viittaa tilastoihin, joiden mukaan luova tuotanto on prosentteina kansantuotteesta ylittänyt kasvuodotukset.
Sopivasti koulutusta
Hallitusneuvos Timo Lankinen huomauttaa suomalaisen musiikkikoulutuksen olevan yksi niistä asioista, joista Suomi tunnetaan maailmalla.
Korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on tuottanut huipputuloksia erityisesti klassisessa musiikissa. Mutta kotimainen kevyt musiikkikin on alkanut vetää, tästä kertoo Music Export Finlandin viime vuonna teettämä tutkimus musiikin viennin arvosta. Arvo liki nelinkertaistui parissa vuodessa.
"Suomalainen musiikkibisnes on 'kasvanut aikuiseksi' ja kansainvälisiä kykyjä löytyy kaikista musiikin lajeista. Tätä kasvupotentiaalia musiikin ammattikoulutus voi hyvin tukea", Lankinen katsoi.
Lankisen mielestä Suomen nykyinen musiikin ammatillisen koulutuksen verkosto, koulutuksen laajuus ja laatu vastaavat varsin hyvin koulutukselle asetettuja vaatimuksia. Laajennuksiin ei näillä näkymin ole tarvetta, jos ei supistuksiinkaan.
Musiikkialan ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Kasvu on yleensä kulttuurialoilla ollut sen verran vauhdikasta, että on alettu puhua jopa ylituotannosta ja työttömiksi kouluttamisesta.
"Toistaiseksi musiikkialan ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet muusikot, kirkkomuusikot ja pianonvirittäjät ovat työllistyneet verrattain hyvin. Erityisen hyvää työllistymistä luvataan musiikkiteknologeille. Haasteena alan koulutukselle on koulutuksen keskeyttäminen, joka tulisi saada alenemaan", Lankinen muistutti.
Musiikkitalo maksoi noin viisi miljoonaa euroa.