Vaalimme ovat hyökkäyksen kohteena. Aseena eivät ole pommit tai luodit vaan botit ja bitit. Elämme aikaa, jossa vaaliprosesseja pidetään vapaana riistana kyberhäirinnälle. On syntynyt kaksi uutta haastetta: äänestysjärjestelmiin ja vaalitietoihin kohdistuvat uhat sekä äänestyskäyttäytymisen manipulointiin liittyvät uhat. Uutta eivät ole tavoite tai toimijat, uutta ovat välineet – ne toimivat tietoverkoissa, niiden olemassaolo voidaan kiistää ja niiden laajuus ja läpäisykyky ovat ennennäkemättömän suuria.
Sähköisiä äänestysjärjestelmiä hakkeroidaan siten, että äänestäjät eivät pysty rekisteröitymään, tuloksia voidaan manipuloida tai äänestäjistä voidaan kerätä tietoja. Tähän voidaan vastata perinteisillä kyberturvallisuustoimenpiteillä. Toinen uhka on ovelampi ja haitallisempi: äänestyskäyttäytymisen manipulointi. Se ilmenee kolmella tapaa: hakkerointi ja vuodot yleisen mielipiteen muuttamiseksi, valeuutisten käyttö tuloksiin vaikuttamiseksi ja tiettyjen viestien tarkka kohdentaminen käyttäen erittäin tarkkoja profiileja, jotka on luotu verkossa jakamiemme tietojen pohjalta. Kaikki kolme ovat kyberpohjaisen manipuloinnin muotoja, joiden tarkoitus on ohjata vaalituloksia.
Hakkerointiin ja vuotoihin voi sisältyä verkkosisällön laitonta muokkaamista poliittisista syistä tai propagandan levittämiseksi. Se voi tarkoittaa murtautumista yksityisiin tietoihin palvelimilla ja tileillä ja tarkkaan ajoitettua sähköpostivuotoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa suurta hämmennystä ja muuttaa yleistä mielipidettä jonkin osapuolen poliittiseksi eduksi.
Verkottuneessa maailmassa valeuutisten leviäminen ja vaikuttavuus ovat paljon suurempia kuin ennen. Verkossa meistä kerätään psykometristä dataa – missä teemme ostoksia ja mistä pidämme, mutta myös mitkä ovat arvomme ja mihin uskomme – ja tätä dataa käytetään kohdennetussa markkinoinnissa jo laajasti. Kohdentaminen saa vakavamman sävyn demokraattisten vaalien yhteydessä. Kuten Cambridge Analytican tapaus osoitti, ihmisistä kerätty tieto pakataan ja myydään parhaan tarjouksen esittäjälle vailla mitään kontrollia sen käytöstä. Se voi olla väärissä käsissä hyvin vaarallinen väline.
On helppo kuvitella, miten tietoja voi hyödyntää kohdennetusti keskeisissä vaalipiireissä ja siten vaikuttaa yleiseen vaalitulokseen. Tällainen käyttäytymisdata on kaikilta osin ”asekelpoista materiaalia”.
Ulkopuolisten toimijoiden kyky manipuloida vaaleja ja hakkeroida demokratiaa on todellisempi kuin koskaan. Jotkin mainostavat sitä osana sotilaallista doktriiniaan. Mahdolliset seuraukset – demokraattisten instituutioiden tai niiden legitimiteetin heikentäminen – ovat vakava, strateginen ja kasvava uhka ja olennainen osa nykyistä turvallisuushaastettamme.
Komissio on yli vuoden ajan pyrkinyt ratkaisemaan vaalien loukkaamattomuuden kaksoisuhkaa. Teimme joukon ”klassista” kyberturvallisuutta koskevia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tehostaa järjestelmien suojausta sekä lähettää varoitus tahoille, joita kybervaikuttaminen houkuttelee sillä perusteella, että kiinnijäämisen riski on pieni.
Agendalla olivat myös disinformaatio ja valeuutiset, kun asetimme lukuisia vaaleihin liittyviä vaatimuksia. Lähetimme selkeän viestin internet-alustoille – kuten Facebook ja Twitter – että niiden on kannettava vastuunsa asiassa. Vaadimme tietoverkkoihin lisää läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja vastuuta. Internet-alustojen on autettava tämän toteuttamisessa. Yksi ehdotuksistamme koskee alustojen käytännesääntöjä. Säännöistä sovittiin viime kuussa, ja niissä alustojen ylläpitäjiä kehotetaan rajoittamaan poliittisen mainonnan kohdentamista. Lisäksi niitä kehotetaan vähentämään disinformaation levittämisen taloudellista kannattavuutta. Säännöillä myös parannetaan sponsoroidun sisällön läpinäkyvyyttä ja kannustetaan alustoja identifioimaan ja poistamaan valetilejä ja luomaan selkeät säännöt boteille. Säännöt ovat alku, tehtävää on vielä paljon.
Myös algoritmeista on saatava tietoa esimerkiksi siitä, miten ne priorisoivat valintoja näytettävästä sisällöstä. Rinnalle tarvitaan välineitä, joiden avulla käyttäjät voivat päästä ”kuplastaan” ja löytää uusia tietolähteitä, jotka edustavat vaihtoehtoisia mielipiteitä, ja raportoida löytämästään disinformaatiosta.
Syyskuussa teimme uusia vaaliturvallisuutta koskevia ehdotuksia. Näitä ovat suositus EU-maiden välisten vaaliyhteistyöverkostojen perustamisesta ja toimet tietoverkkojen avoimuuden lisäämiseksi sekä kyberhyökkäysten ja disinformaatiokampanjoiden torjumiseksi.
On varmistettava, että viranomaiset ja muut toimijat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ovat mahdollisimman valmistautuneita. Abraham Lincoln totesi aikoinaan: ”Äänestyslippu on vahvempi kuin luoti.” Tämä on varmasti totta. Mutta tämän päivän ”kyberluodit” ovat hankalampia jäljittää ja pysäyttää. Vaaleistamme on tehtävä mahdollisimman luodinkestäviä.
Julian King on EU:n turvallisuusunionista vastaava komissaari.