Vaalirahasotkujen myötä puolueissa tunnetaan kiinnostusta vaalien yhdistämiseen. Vaalit ovat puolueille ja ehdokkaille aina voimainponnistus ja suuri taloudellinen rasitus.
Puoluetyössä työskentelevät tietävät, että kun yksistä vaaleista on selvitty, seuraavien valmistelu alkaa heti perään.
Mikäli yhdistämisen tielle lähdetään, kaikkein järkevintä olisi yhdistää eduskunta- ja kunnallisvaalit, koska molempien vaalikausi kestää neljä vuotta. Sen sijaan ajatus presidentinvaalien ja Euroopan parlamentin vaalien yhdistämisestä on jo paljon vaikeammin toteutettavissa. Presidentin- ja eurovaalien yhdistämisen myötä presidentin vaalikautta jouduttaisiin lyhentämään viiteen vuoteen.
Puolueissa tuskin riittää valmiutta rukata presidentin valtakausia, kun juuri on saatu valmiiksi esitys perustuslain uudistuksesta ja presidentin valtaoikeuksien rajaamisesta. Presidentti-instituutiota ei liioin ole syytä sekoittaa Euroopan parlamentin vaaleihin.
Äänestysaktiivisuus oli viimeksi Euroopan parlamentin vaaleissa 40,1, eduskuntavaaleissa 67,8, kunnallisvaaleissa 61,3 ja presidentinvaaleissa 73,9 prosenttia. Eduskunta- ja kuntavaalien yhdistäminen voisi hyvinkin nostaa äänestysprosenttia.
Politiikan tehtävänä on konkretisoida asiat niin, että myös tavalliset ihmiset ymmärtävät, että niin kunnallis- ja eduskuntavaaleissa kuin Euroopan parlamentin vaaleissa on kyse ihmisten arkeen liittyvistä asioista.
Vaalien yhdistäminen antaisi puolueille mahdollisuuden nykyistä pitkäjänteisempään työskentelyyn. Toisaalta vaalien yhdistämisen myötä kansalaiset pääsisivät aiempaa harvemmin vaaliuurnille. Ennen päätöksiä asiaa on syytä selvittää huolellisesti.