Eduskuntavaalien ehdokasasettelu kulkee tuttuja latuja. Pohjois-Suomessa tiukin kamppailu käydään nyt Lapin eduskunta-paikoista.
Aikaraja ehdokaslistojen jättämiseen keskusvaalilautakunnille umpeutui tiistaina. Suomalaisille on vaaleissa luvassa 2029 ehdokasta. Heistä äänestäjät kelpuuttavat noin joka kymmenennen eduskuntaan.
Suomalaisen vaalijärjestelmän vakiintuneisuutta kuvaa se, että ehdokasmäärät pysyvät vaali vaalilta jokseenkin ennallaan ja liikkuvat lähinnä vaaliliittoratkaisujen myötä. Neljä vuotta sitten ehdokkaita oli hieman vähemmän kuin nyt, kahdeksan vuotta sitten hieman enemmän.
Käytännössä vain suuret ja keskisuuret puolueet pystyvät saamaan kokoon täydet tai vaaliliitoista riippuen lähes täydet listat koko maahan. Eduskunnan ulkopuolisista pienpuolueista Skp ja Muutosvoimat Suomi ovat pystyneet organisoitumaan parhaiten kautta maan. Myös liberaalit ja Ktp ovat mukana jokaisessa vaalipiirissä; loput puolen tusinaa pienpuoluetta eivät ole siihen pystyneet.
Käytännössä mielipidetiedustelut, kuten Yleisradion radiouutisten keskiviikkona julkistaman kyselyn tulos, kertovat sen, mistä näissäkin vaaleissa on kyse: eduskuntaan pääsevien puolueiden raja liikkuu suunnilleen perussuomalaisten kohdalla. Joitakin yksittäisten ehdokkaiden aiheuttamia yllätyksiä voi tapahtua, mutta mitään uusien puolueiden läpimurtoa ei ole luvassa. Paikasta auringossa taistelevat keskenään ne, jotka siellä jo ovat.
Pohjois-Suomessa tiukin taistelu käydään Lapissa, jossa kansanedustajien määrä putoaa kahdeksasta seitsemään. Samaan aikaan keskustassa ovat Maria Kaisa Aulan, Ossi Korteniemen ja Timo E. Korvan äänet jaossa.
Lapista on viime vuosina tullut valovoimaisia keskustapoliitikkoja: muun muassa Aula, Paavo Väyrynen, Hannele Pokka. Nämä vaalit osaltaan näyttävät, onko kenestäkään muusta samoihin saappaisiin - Hannu Takkula on jo puolueensa varapuheenjohtaja. Kokoomuksessa taas ulkomaankauppaministeriksi nousseen Jari Vilénin poliittinen ura on pitkälti kiinni siitä, uusiutuuko täpärästi tullut kansanedustajapaikka vai ei. Myös toisen lappilaisministerin, SDP:n kemiläisen Maija Raskin ansiot punnitaan vaaleissa.
Oulun vaalipiirissä voimasuhteiden muutokset jäävät todennäköisesti yhteen edustajaan suuntaan tai toiseen, mutta mielenkiintoa riittää silti.
Alueen valtapuolue keskusta on perinteiseen tapaan ryhmittynyt jokilaaksoittain, mikä on taannut kansanedustajien jakautumisen pitkin maakuntaa mutta on samalla ollut estämässä valtakunnallisesti näkyvien keskustapoliitikkojen esiinnousua. Kun pitkään mukana ollut Tytti Isohookana-Asunmaa jää pois, Oulun suunnassa avautuu tilaa. Pohjois-Pohjanmaan keskustan jäsentenvälisten otteluiden varjossa Kainuun Paula Lehtomäki on jo noussut puolueen puheenjohtajistoon asti.
SDP:ssä Matti Ahde yrittää paluuta, ja Tapio Karjalaisen äänet ovat jaossa. Kristillisten Marja-Leena Kemppaisen haasteena on uusia eduskuntapaikka uudella vaaliliittokuviolla.
Valtakunnallinen mielenkiinto kiinnittyy luonnostaan Anneli Jäätteenmäen ja Paavo Lipposen otteluun Helsingissä, mutta muun Suomen asetelmien ei pitäisi antaa jäädä sen varjoon. Vaalien lopputulosta ei nimittäin ratkaista Helsingissä, vaan kussakin vaalipiirissä. Vaihtoehdot ovat nyt tiedossa, ja ehdokkaiden tehtävä on tehdä itsensä uskottaviksi. Politiikasta jo vieraantuneen väestönosan tavoittaminen voi silti jäädä ylivoimaiseksi urakaksi näissäkin vaaleissa.