Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­kon­yh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Pääkirjoitus

Vaa­leis­ta kaikki ilo irti

Useat vaalit lyhyen ajan sisällä antavat kansalaisille tilaisuuden äänestää päättäjiä moneen paikkaan. Edessä onkin kansanvallan juhlaa. Vaaleja ei pidä kevyin perustein niputtaa yhteen ja siirrellä paikasta toiseen.

Vaalien yhdistäminen ei ota tuulta purjeisiin, onneksi. Puoluesihteerit ovat viime kuukausina pohtineet ensi ja sitä seuraavana vuonna käytävien vaalien yhdistämistä.

Kahdessa vuodessa Suomessa käydään neljät vaalit: presidentinvaali, maakuntavaalit, eduskuntavaalit ja eurovaalit. Tämän on pelätty johtavan ehdokasasettelun vaikeutumiseen, vaaliväsymykseen ja äänestysaktiivisuuden laskuun.

Vaalisumaa on turha liioitella. Vaalit järjestetään määräajoin, ja silloin tällöin jotkut vaalit osuvat samalle vuodelle. Vaalit kuuluvat kansanvaltaan, eikä niitä ole kevyin perustein syytä siirrellä paikasta toiseen. Tähän sopii hyvin suomalainen sananlasku, jonka mukaan ”talo elää tavallaan ja vieras kulkee ajallaan”.

Asiaa voi lähestyä myös ilon kautta. Edessä on vaaliähkyn sijaan pitkäaikaiset kansanvallan juhlat. Jokainen vaali on oma kokonaisuutensa, ja on tärkeää kampanjoida juuri niistä asioista, joihin vaaleissa vaikutetaan. Nyt valitetaan siitä, että kuntavaaleja hallitsevat valtakunnalliset teemat ja että kun valitaan presidenttiä, puhutaan paljosta, mikä ei kuulu hänelle.

Puoluesihteerien neuvotteluissa alkuviikosta päädyttiin siihen, että ensi vuonna ensimmäistä kertaa järjestettäviä maakuntavaaleja ei lykätä vuonna 2019 pidettävien eduskuntavaalien yhteyteen.

Maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää tammikuussa 2018 pidettävän presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Kesällä kävi ilmi, että sote-lait on valmisteltava uudestaan ja että uudistus siirtyy vuoteen 2020.  Maakuntavaalit päätettiin siirtää tammikuulta lokakuulle 2018. Oppositiopuolueet olisivat halunneet, että maakuntavaalit järjestetään yhtä aikaa 2019 eduskuntavaalien kanssa. Tämä ei kuitenkaan sopinut hallituspuolueille.

Etenkin keskustalle on tärkeää, että maakuntauudistus etenee. SDP:ssä epäillään, valmistuvatko lait vielä uudessakaan aikataulussa. Keskeneräistä maakuntauudistusta ei haluttaisi sotkemaan eduskuntavaaleja. Perusteltua voi olla myös se, että maakuntavaltuutetut  pääsevät aikaisessa vaiheessa sote-uudistuksen valmisteluun sen sijaan, että se on virkamiesten käsissä. Maakunta- ja kuntavaalit toimitetaan vuodesta 2021 lähtien joka tapauksessa yhtä aikaa.

Aikomus niputtaa eduskuntavaalit ja eurovaalit samalle päivälle kariutui jo viime keväänä opposition vastustukseen. Oikeusministeri tuskin vie vaalien yhdistämistä eteenpäin, koska puolueet ovat erimielisiä. Vaalilakeja on viime vuosina uudistettu tiuhaan tahtiin.

Eduskuntavaalit siirrettiin 2011 alkaen maaliskuulta huhtikuulle. Kuntavaalit puolestaan siirtyivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa syksystä keväälle.

Vaalit ovat puolueille aina iso ja kallis ponnistus. Kansanvallan hinnasta on silti kyseenalaista säästää. Valtaan pyrkivien on nähtävä vaivaa valtuutuksensa eteen.  

Yksi keino järkeistää vaaleja voisi olla se, että ehdokaslistoja lyhennettäisiin. Eduskuntavaalien tapaan myös maakunta- ja kuntavaalilistoilla voisi olla ehdokkaita vain se määrä, mitä valtuutettuja valitaan.