Vuonna 941 jkr. shiialaisten 12. imaami kätkeytyi ihmiskunnalta. Hänen odotetaan palaavan takaisin lopunaikoina Mahdina, messiaana, joka palauttaa oikeudenmukaisuuden maan päälle. Mitä tekemistä ammoin kadonneella, mutta vielä palaavaksi odotetulla messiaalla, ja shiialaisten imaamikäsityksellä on Iranin parlamenttivaalien kanssa?
Paljonkin. Islamissa on kaksi päävirtaa, sunnalaiset ja shiialaiset. Iranissa vallitsee shiialainen teokratia eli se on valtio, jota Jumalan uskotaan hallitsevan.
Shiialaiset uskovat, että imaameilla oli aikoinaan oikeus kaikkeen hengelliseen ja maalliseen valtaan. Tämä käsitys on periytynyt myös Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein johtoasema maassa on tämän ajattelutavan perintöä.
Uskonto ohjaa
politiikkaa Iranissa
Shiialaiset käsitykset valtiosta ovat syviä virtoja, jotka muun muassa ohjaavat Iranin päivänpolitiikkaa. Poliittisessa kamppailussa vanhollisten ja uudistusmielisten kesken on kyse shiialaisten oikeuslähteiden tulkinnasta, sanoo Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi, dosentti Timo Vasko.
Uudistusmieliset haluavat enemmän vapauksia. He puhuvat kolmannesta tiestä, joka kulkee modernin länsimaisen mallin ja Afganistanin Taleban-hallinnon kaltaisen jyrkän uskonnollisen mallin välissä. Vanholliset pitäytyvät entiseen eikä valtataistelua maassa voida välttää.
Joku on kuitenkin kysynyt, onko joillain uudistusmielisillä halu päästä eroon islamilaisesta valtiosta eikä suinkaan säätää islamilaista valtiota uusille urille.
Ylin valta
kuuluu oppineelle
"Uudistusmielisten toiminnan on pakko olla oikeuslähteiden tulkintaa. Jos vanhoillinen siipi ja sen poliisi toteaa, että lipsutaan lain alta, seuraa vankeutta tai muita rangaistuksia", toteaa Vasko.
Iranissa shiialaiset oppineet ovat mielestään edustaneet oikeudenmukaista hallitsijaa, imaamia. Iranissa vain juristi-teologeilla on ollut oikeus määritellä, mikä on islamin mukaista ja mikä ei.
Iranissa vallitsevan valtioteorian mukaan ylin valta yhteiskunnassa kuuluu yhdelle lain hallitsevalle juristi-teologille, lainoppineelle, ylimmälle uskonnolliselle johtajalle. Hän on tällä hetkellä Ali Khamenei. Vasko huomauttaa, että islamissa ei ole pappeja kuten monissa muissa uskonnoissa.
Johtajaa ei valita, vaan asiantuntijat nimittävät tehtävään sopivan henkilön. Hänen alapuolellaan ovat vaaleilla valitut presidentti ja parlamentti. Johtaja valvoo presidenttiä ja parlamenttia ja sen säätämiä lakeja valvojaneuvoston kanssa.
Iranissa on siis kaksi valtaryhmittymää: uskonnollinen johtaja Ali Khamenei ja valvojaneuvosto. Vastapuolella on hallitus, parlamentti ja presidentti. Iranin presidentti on uudistusmielinen Mohammad Khatami.
Khamenei voi torjua kaikki ajatukset, lait ja ehdotukset, jotka hänen mielestään ovat islamin vastaisia. Avainkysymys Vaskon mukaan onkin, mitä islam on tänään. "Sitä kysytään, koska kolmas tie on se ratkaisuyritys. Islamin tähänastinen tulkinta Iranissa on jollain lailla tiensä päässä", Vasko toteaa.
Iranissa pohditaan mitä on demokratia ja miten oikeudenmukaisuus voidaan ymmärtää. Islamilainen vapaus ja islamilaiset ihmisoikeudet ovat myös pohdinnassa.
"Iranissa ollaan nyt perustavanlaatuisten ja suurien linjojen kanssa tekemisissä", Vasko uskoo. Uudistusmieliset etsivät ennen kaikkea tilaa ajatella ja toimia.
Iranissa vallitsee sharia, islamilainen laki. Sen oikeuslähteenä toimivat muun muassa Koraani, pyhä perimätieto profeetta Muhammedin teoista ja sanomisista sekä oppineiden konsensus.
Islamissa ei paljon
tulkinnanvaraa
Iranin vaaliaselma kertoo Vaskon mukaan, että shiialaisuudessa, jossa oikeuslähteiden tulkinnalle on jonkin verran sijaa, ei voida enää pitää väkeä "pussissa". Iranilaisista 60 prosenttia on syntynyt 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Sen jälkeen paljon on muuttunut, muun muassa internetistä saa tietoa, joka panee monet pohtimaan.
Länsimaiset vapaudet tuntuvat iranilaisista yleisinhimillisesti haluttavilta ja tavoiteltavilta. Länsimainen talous ja teknologia ovat aivan omaa luokkaansa.
"Nämä ovat kovia haasteita islamilaiselle todellisuudentulkinnalle, joka pitäytyy annetussa eli Koraanissa ja Muhammedin sunnassa. Kun tulkinnanvaraa on vain vähän, liikkumatila kohdata muun maailman todellisuus ja nähdä länsimaiden tilanne on varsin pieni. Se johtaa kovin suuriin paineisiin islamilaisessa maailmassa."
Islam väittää olevansa viimeinen Jumalan ilmoitus. Asioiden väitetään myös olevaan parhaimmalla mallilla islamilaisessa maailmassa. Tämä ei välttämättä ole monen muslimin kokemus. Islamilaisen maailman sisäinen tila voi olla sietämätön, kun vertailukohteena ovat länsimaat, kertoo Vasko.