Kymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa tänään "supertiistaina" pidettävät esivaalit ovat uusien äänestyskoneiden koeajo. Vuoden 2000 presidentinvaalien Floridan ääntenlaskuskandaalin jälkeen kongressi päätti korvata paperiset äänestyskortit tietokoneilla. Niitä onkin asennettu moniin osavaltioihin, mutta kaikilla ei ole aikaa tai varaa saada uutta järjestelmää valmiiksi ensi marraskuun vaaleihin mennessä.
Vuoden 2002 välivaalit osoittivat, etteivät tietokoneet ole välttämättä yhtään sen tarkempia ääntenlaskijoita kuin reikäkortit. Lisäksi niiden käytössä piilee vaara, että koneet voidaan ohjelmoida salaa antamaan vääriä tuloksia. Todisteita väärinkäytöksistä ei jää, koska ääniä ei voida laskea jälkikäteen paperille tulostettujen kopioiden avulla.
Uuden järjestelmän ankarimpiin arvostelijoihin kuuluva tietokone-ekspertti Bev Harris varoittaa, että äänestyskoneisiin voidaan asentaa huijauksen mahdollistavia ohjelmia, jotka tuhoavat itsensä äänestysajan umpeuduttua.
Kone näytti tyhjää
Uudet äänestyskoneet ovat kuin pankkien raha-automaatteja, jotka toimivat ruutua koskettamalla. Äänestäjän ei tarvitse kuin etsiä ruudulta mieluisensa ehdokas ja painaa sormellaan tämän nimeä. Tietokone rekisteröi äänen ja lisää sen ehdokkaan tulokseen.
Koneiden teknologia on kuitenkin osoittautunut epävarmaksi monissa tähän mennessä käydyissä vaaleissa. Browardin piirikunnassa Floridassa pidetyssä erityisvaalissa 134 ääntä hylättiin, koska kone osoitti, ettei se ollut rekisteröinyt yhtään ääntä. Vaalin lopputulos ratkesi 12 äänen erolla.
Vuoden 2002 esivaaleissa monien Floridan piirikuntien koneet eivät tallentaneet yhtään kuvernööriehdokkaalle annettua ääntä.
Georgian senaattorinvaalissa jatkokautta kaksi vuotta sitten tavoitellut demokraattien Max Cleland hävisi, vaikka mielipidemittaukset olivat osoittaneet hänen olleen vankassa johdossa. Äänestyskoneisiin oli asennettu viime hetkellä salaisia lisäohjelmia niiden toimivuuden varmistamiseksi.
Ja Nebraskassa senaattori Chuck Hagel murskasi demokraattihaastajansa Charlie Matulkan viemällä yli 80 prosenttia äänistä. Matulka vaati tietokoneisiin skannattujen paperisten äänestyskorttien uudelleenlaskentaa, mutta osavaltion lait eivät sallineet sitä.
Matulkan epäilyksiä lisäsi entisestään se, että ennen poliitikoksi ryhtymistään Hagel oli toiminut valtaosan Nebraskan äänistä laskevien koneiden valmistajayhtiön johtajana.
Omistaja Bushin miehiä
Hagelin firma on nyt osa Yhdysvaltain äänestyskonemarkkinoita hallitsevaa Diebold Election Systems-yhtiötä. Sen laitteista on paljastunut vikoja, joita on paikkailtu myöhemmin asennetuilla osilla ja lisäohjelmilla, mutta siitä huolimatta asiantuntijat sanovat, että hakkerit tai rikolliset työntekijät voivat muuntaa koneiden antamat tulokset mieleisikseen.
Demokraatit ovat erityisen huolissaan, sillä yhtiön johtaja Walden O'Dell kerää presidentti George W. Bushille vaalirahoja. Viime kesänä lähettämässään varojenkerjuukirjeessä O'Dell korosti tekevänsä kaikkensa auttaakseen Ohiota antamaan valitsijamiesäänensä marrasvaaleissa Bushille.
John Hopkinsin yliopiston tietoturvainstituutin johtaja Aviel Rubin tutki Dieboldin koneita ja varoitti raportissaan, että jos ihmiset valittivat paperisissa reikäkorteissa olleista vajavaisuuksista, virheellisillä tiedoilla ladattu kone tekee jokaisesta äänestä epäilyttävän.
