Kuntavaaleissa annettiin vahva viesti kaupunkilaispuolueiden puolesta Etelä-Suomen kaupungeissa, arvioi aluetutkija Timo Aro. Myös Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että kaupungeissa ei-kampanjat yksittäisiä rakennushankkeita tai liikennejärjestelyjä vastaan eivät toimineet.
- Vaaleissa annettiin kyllä-ääni kaupunkien hallitulle kasvulle ja kehitykselle, Haveri sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä olivat aidot kunta- tai kaupunkivaalit, sillä paikalliset kysymykset vaikuttivat. Kolmella suurimmalla puolueella on omat kaupunkinsa, mutta vihreät nousi suurimmaksi Jyväskylässä ja RKP Vaasassa.
Aron mukaan väestön keskittyminen kaupunkiseuduille näkyy, sillä niiden ulkopuolella menestyminen ei enää riitä vaalivoittoihin. Aro kuitenkin huomauttaa, että keskusta menestyi suhteellisen hyvin maaseutualueiden ympäröimissä kaupungeissa, kuten Seinäjoella ja Kokkolassa. Myös Oulussa ja Rovaniemellä keskusta jatkaa suurimpana kuntapuolueena.
SDP kiri teollisuuskaupungeissa
Aron mukaan on huomattavaa, että vihreät menestyi keskuskaupunkien kehyskunnissa, joista monessa puolue nousi 10-15 prosentin tasolle.
Kaupungistumisen vaikutus vaalitulokseen ei liity vain muuttoliikkeeseen kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, Aro sanoo.
- Jatkomuutot tapahtuvat usein saman kaupunkialueen sisällä, jolloin alueet kasvavat ja laajenevat. Ehkä poliittiset askelmerkit näkyvät hieman eri tavalla, ja vihreät on esimerkki, kuinka hitaasti muutos tapahtuu, Aro sanoo.
Esimerkiksi Tampereen ympärillä vihreiden kannatus nousi 7-11 prosenttiyksikköä Nokialla, Vesilahdella, Kangasalla ja Ylöjärvellä.
- Nyt ensimmäistä kertaa vihreät levittäytyi laajemmalle alueelle kuin keskuskaupunkeihin tai niiden ihan välittömään läheisyyteen, Aro sanoo.
Haverin mukaan vihreiden nousussa ja perussuomalaisten laskussa on kyse äänestä suvaitsevaisuudelle. Aro sanoo, että ero etelän ja pohjoisen kaupunkien välillä liittyy myös osittain arvoihin.
- Siellä missä kokoomus on vahva, myös vihreät on vahva. Siellä missä keskusta on vahvin, vihreät on heikkoja, Aro sanoo yhteydestä.
Hän nostaa esiin myös kokoomuksen tappion ja SDP:n nousun teollisuustaustaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Porissa, Kotkassa, Lahdessa ja Varkaudessa kokoomus menetti ja SDP nosti kannatustaan.
Professori: Perussuomalaisten kannattajat hyppäävät herkemmin laivasta
Vihreiden nousua on odotettu politiikan tutkijoiden parissa jo pidemmän aikaa, toteaa valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa kuntavaalien tulos noudatti pitkälti kampanjoinnin loppuvaiheessa saatuja galluplukuja.
- Kun tarkastellaan nuorempia ikäluokkia ja heidän arvojaan, on ollut odotettavissa, että vihreät tekevät loikan 7-8 prosentin puolueesta yli kymmenen prosentin puolueeksi, professori toteaa.
Raunio kertoo, että myös vihreiden oppositioasema ja puheenjohtaja Ville Niinistön esittämän kärkevä kritiikki on nostanut puolueen profiilia.
Professorin mukaan vihreiden leiriin on saattanut sataa ääniä useita eri puolueista, eikä yhtä selvää äänien lähdettä ole.
- On tullut demarileiristä, mutta on saattanut hyvinkin tulla myös kokoomuksen puolelta ja jopa keskustasta, jos ajatellaan maakunnissa sijaitsevia maaseutumaisempia kaupunkeja.
Esimerkiksi Jyväskylässä vihreät nousivat valtuuston suurimmaksi puolueeksi ja petrasivat kannatustaan lähes 9 prosenttiyksikköä lähes 20 prosenttiin.
Myös Lahdessa vihreät saivat reilun 11 prosentin kannatuksen, mikä oli yli 6 prosenttiyksikköä edellisiä kuntavaaleja enemmän.