Paltamo Söpö vaaleanpunainen talo nököttää melkein ajotiellä.
Pienen talon näyteikkunassa istuu pöllöveistos ilman hintalappua kaiken myytävän tavaran joukossa. Talon ulko-oveen on liimattu juliste, johon on tekstattu, että tuo ikkunan Kirjapöllö laskeutui Paltamoon, minkä kunniaksi asianomaisessa rakennuksessa, tässä vanhan ajan ihanassa kirjakaupassa, tarjotaan kahvit asiakkaille tänään lauantaina yhdeksästä neljään.
Äärimmäisen hillitysti käyttäytyvästä vaaleanpunaisen talon isännän, kirjakauppias Matti Leinosen, olemuksesta ei ensi näkemältä uskoisi, että häntä juhlittiin pari viikkoa sitten Helsingin Kirjamessujen avajaispäivänä yhdessä kirjailija Leena Lehtolaisen ja kustannuspäällikkö Teijo Makkosen kanssa. Silloin kaikille kolmelle ojennettiin Suomen Kirjakaupan Säätiön palkinnot.
Vasta kun mies kumartuu nostamaan komean pöllöpatsaan täpötäyden Kainuun Kirja- ja Paperikaupan ikkunasta ja onnellinen omistajanilme vilahtaa kasvoilla, voi olla varma, että tässä se palkittu kirjakauppias vuorenvarmasti seisoo.
Kirjat kuten itse kirjakauppiaskin viihtyvät liikkeen perällä, kunhan tulija ensin on luovinut itsensä läpi ahtaan askarteluosaston, joka samoin kuin yksi kolmesta näyteikkunasta kielii, että Paltamossa maalataan posliinia. Kyseinen näyteikkuna tulvii alaosastaan maalareitaan odottavia valkeita esineitä. Valkeiden kippojen yläpuolella liihottelevat joulukalenterien enkelit.
Kuin silloin ennen
62-vuotias kirjakauppias Leinonen on ollut alalla jo 45 vuotta.
Kun hän aloitti vuonna 1957, hänen isänsä sisar Kaino Leinonen omisti kaupan, joka oli ulkopuolelta samannäköinen kuin nytkin, eikä sitä kuulemma saa nytkään muuttaa. Laajennuksiakaan ei ole voitu tehdä.
Onko poikkeuksellisen idyllin takana rakennussuojelu vai TVL, ei ole ihan varmaa. Jälkimmäinen taho kuitenkin antoi uutta asemakaavaa varten asiasta talon ulkonäköä koskevan lausunnon.
Järjestyksessä toinen Paltamon kirjakauppias, tällä hetkellä 82-vuotias Kaino-täti, asuu kirjakaupan pihapiirissä. Asian vahvistaa tädin postilaatikko, joka kököttää kirjakaupan yhdellä nurkalla vastapäätä tien toisella puolella olevaa apteekkia.
Alunperin paltamolaisten oman kirjakaupan perusti ja omisti rautatien tuoma insinööri Aarne Vuorivirta, joka jäi kirjakauppiaaksi Paltamoon. Vuorivirran aikana kirjakauppa oli lähempänä rautatieasemaa. "Nykyisen Alkon paikalla", Leinonen täsmentää. Hän kertoo, että nykyinen kirjakaupparakennus on sama kuin alkuperäinenkin, mutta talo, jonka toisessa päässä oli alunperin kirjakauppa ja toisessa kahvila, siirrettiin kauan sitten nykyiselle paikalleen, keskustassa olevalle nurkkatontille.
Kauppa henkii sellaista vanhanajan kodikkuutta, että ensikertalaiselta menee tovi, ennen kuin hän alkaa uskoa, että tällainen liikerakennus yleensä voi olla olemassa ja toiminnassa vuonna 2002, jona naapurikunnasta Vaalasta katosi kirjakauppa.
Nostalginen ulkonäkö voi pettää. Kun nykyinen kirjakauppias oli siirtynyt vuonna 1985 kommandiittiyhtiöksi muutetun Kainuun Kirja- ja Paperikaupan vastuulliseksi yhtiömieheksi, kului vain muutama vuosi ja Kainuun Kirja- ja Paperikauppa avasi www-sivunsa maan ensimmäisten joukossa.
Erikoisuutena nettisivuilla ovat paikalliset kirjaharvinaisuudet ja paikallisen lukion oppikirjat.
Turistit käyvät
Matti Leinonen on itse peruspaltamolaisia.
"Kahdestoista polvi Mikko Leinoisesta, joka tuli 1530-luvulla Kivesjärven rantaan." Tytär Päivi, joka edustaa kolmattatoista polvea ja työskentelee isänsä liikkeessä, on takaamassa kirjakaupan jatkuvuutta paikkakunnalla.
Paltamolaisia Leinonen kehuu kotiseuturakkaiksi. Ken on muuttanut pois paikkakunnalta, tulee vanhalta muistilta tuttuun kirjakauppaan ja totuttaa lapsensa ja lastenlapsensakin kävijöiksi.
Turisteina pyörähtäneiden asiakkaiden muistikuvan mukaan tässä kirjakaupassa oli ennen enemmän kirjoja ja vähemmän muuta tavaraa: "Mutta näinhän se on käynyt muuallakin."
Peruspaltamolaisten kirjamaun Leinonen tuntee: Kalle Päätalo on isänpäivän alusviikolla ykkösenä. Heti aamutuimaan Päätaloa ostetaan. Myös Arto Paasilinnaa - mutta ei sarjakuvakirja Ronkoteusta. "Paltamolaiset eivät tykkää sarjakuvista", kirjakauppias tukiopettaa. Pentti Tikkasta, Reino Lehväslaihoa ja Eränkävijää ostetaan
Myös Antero Möttöstä, joka on tehnyt riimityksiä, myydään. Möttösen kirjan nimi on Tikulla silmään.
Tungosta ei ole, mutta toisen hyllyn takana hierotaan kauppaa keittokirjasta: isänpäiväksi yritetään löytää englanninkielistä keittokirjaa mutta kun sellaista ei löydy, niin myyjä saa ostajan innostumaan lasten keittokirjasta, jossa kuvat kertovat saman minkä sanatkin.
"Tietysti myydään Keijo Korhosen Haavoitettua jättiläistä", kiirehtii kirjakauppias täydentämään paltamolaisten mielikirjalistaa ja selittämään saman tien, etteivät paltamolaiset kai muuten tuota Yhdysvaltojen viimeksi kulunutta vuotta käsittelevää kirjaa ostaisi, mutta kun kirjoittaja on oman kunnan poikia. Yleensä muutenkin oman alueen kirjat menestyvät. Sellainen on Myllylahden kustantama Mitäs me kotipöllöt, hän näyttää hyllystä.
Kirjakauppias Leinonen aikoo itse lukea isänpäivän aikana Ilkka Remeksen Itäveren.
Kanssaan yhtä aika Kirjapöllöllä palkitusta dekkarikirjailija Leena Lehtolaisesta Leinonen toteaa, että innostui itse asiassa dekkarikuningattaremme kirjoista vasta viime keväänä ja on sen jälkeen lukenut niitä useampiakin.
Omassa suosikkilistassa kirjakauppias Leinosella ovat Remeksen ja Lehtolaisen lisäksi Veikko Huovinen ja Antti Tuuri.
"Olen pienestä pitäen lukenut. Ensimmäinen ahaa-elämys oli koulupoikana Sinuhe, jonka eno toi, ja huomasin, että voihan sitä muutakin lukea kuin Tarzania."
Eno oli kainuulaisten tuntema kirjailija Mooses Huovinen, jonka kirjoja paltamolaisen kaupan hyllystä löytyy. Näin muitakin paikalliskirjoja, kuten niitä tässä talossa kutsutaan. Paikalliskirjoja myydään niin kauan kuin niitä riittää, vaikka muuten kirjojen ikä onkin lyhentynyt keskimäärin syksystä jouluun.
Paikalliskirjojen suosion paljastaa se, miten paltamolaiskirjakauppaan järjestettävissä kirjailijatapaamisissa kannattaa kutsua nimenomaan paikallisia, myös omakustantajia. Keskiviikkonakin vieraili Metsä-Heikki Peuraniemi.
Kirjailijavierailujen osalta kirjakauppa tekee kirjaston kanssa yhteistyötä.
