Vaalea vii­kin­ki on kei­häs­ke­sän ku­nin­gas

Andreas Thorkildsenin toiminta tähtää vain yhteen tapahtumaan - Berliinin MM-kisojen finaaliin. Mitä kovempi paikka, sitä paremmin Thorkildsen heittää. Uran toinen olympiakulta irtosi Pekingissä näytöstyyliin.

Andreas Thorkildsen nosti kädet voittajana ilmaan Pekingissä.
Andreas Thorkildsen nosti kädet voittajana ilmaan Pekingissä.

Vuoden 1999 maailmanmestari Aki Parviainen pohtii keihäskesän kuuminta kysymystä vain tovin. Parviaisen olisi helppo vetää kotiinpäin, mutta hän ei sitä tee. Ei, vaikka Suomessa on huippuheittoihin kykeneviä keihäskarjuja lähes ennennäkemätön määrä.

"Andreas Thorkildsen on myös tämän kesän keihäskuningas", lajia yhä tarkasti seuraava Parviainen uskoo.

Kuninkuutta voi mitata monin eri tavoin. Joillekin keihäskuningas on henkilö, joka hallitsee Kultaisen liigan rahakkaita kisoja. Toisille - kuten Parviaiselle - kuningas on se, jonka kaulaan ripustetaan arvokisojen kultamitali.

Viitenä viime vuonna Thorkildsen on juhlinut arvokisavoittoa kolmesti. 27-vuotiaan norjalaisen suoritusvarmuus on mykistävällä tasolla. Arvokisojen viiden vuoden mitaliputken täydentävät MM-hopeat.

Mitä kovempi paikka, sitä paremmin Thorkildsen heittää. Uran toinen olympiakulta irtosi Pekingissä näytöstyyliin. 90,57 oli kauden kärkitulos maailmassa.

Suomalaisilla on Thorkildsenilta paljon opittavaa.

"Thorkildsenin toiminnasta huomaa, että arvokisat on ainoa tapahtuma, jolla on oikeasti merkitystä. Muut kisat ovat käytännössä harjoitusta kauden huipennusta varten", Parviainen tietää.



Tero 2 haluaa pääroolin


Thorkildsen on taistellut viime vuosina selkävaivojen kanssa. Harkitsemattomalla repimisellä ura voisi olla jo paketissa. Thorkildsen osaa kuunnella kehoaan - toisin kuin moni hänen kilpakumppaneistaan.

"Myös suomalaiset ovat väsyttäneet itseään kilpailemalla. On painettu maailmalla euron kuvat silmissä", Parviainen hymähtää.

Suomalaisittain keihäskesä on mielenkiintoisin vuosikausiin. Koska Tero Pitkämäki puolustaa maailmanmestaruuttaan, lähettää Suomi Berliinin MM-areenalle neljä miesheittäjää.

Pitkämäki on saanut Tero Järvenpäästä arvoisensa haastajan. Kysymys kuuluu, joko Järvenpää syrjäyttää Pitkämäen?

"Pitkämäki pitää asemansa. Ainakin vielä", Parviainen ennustaa.

Takavuosien keihäsjermut Jorma Kinnunen ja Pauli Nevala kritisoivat Pitkämäkeä pari viikkoa sitten Kalevassa. Kaksikon mukaan keihään pitäisi lentää Pitkämäen ominaisuuksilla 95-97 metrin haarukkaan. Nyt pohjalainen "puuhastelee 90 metrin tuntumassa".

Parviainen tyrmää kritiikin.

"Äijät nyt puhuvat... Ei Teron tekniikassa juuri korjattavaa ole, kun noin pitkälle heittää."

Järvenpää erottui viime kesänä tasaisuudellaan. Tamperelainen pommitti heittonsa 84-86 metrin välimaastoon, mutta rajat eivät ole vielä tulleet vastaan.

Hirmukaari on tilauksessa. Ja myös tulossa.

"Järvenpää pystyy heittämään ysikymppisen jo tänä kesänä", Parviainen pohjustaa.



Esikuvia jonoksi asti


Yhtä mielenkiintoinen taistelu käydään Pitkämäen ja Järvenpään taustalla. Teemu Wirkkala, Antti Ruuskanen ja Ari Mannio ratkaisevat kahden jäljellä olevan MM-paikan kohtalon.

Mannio, 21, kohautti keihäspiirejä kiskaisemalla hiljattain liki 86-metrisen kaaren. Lauantaina Seinäjoella Mannio kohtaa muun muassa Pitkämäen ja Thorkildsenin. Mannion läpimurto kertoo olennaisen suomalaisen keihäänheiton tilasta ja kovasta tasosta.

"Thorkildsen, suomalaiset ja pari latvialaista. Siinä maailman huiput", Parviainen pelkistää.

Piruja on helppo maalailla seinälle, mutta nyt pessimistisyyteen ei ole mitään syytä. Suomalainen huippukeihäänheitto elää uuden kukoistuksen aikaa.

"Oikeastaan keihäänheiton tila on meillä niin hyvä kuin se vain voi olla", Parviainen väittää.

Totta. Leppäkeihäitä paiskovilla nuorilla riittää ainakin esikuvia. Jopa jonoksi asti.

Keihään Juhlaa -kisa lauantaina MTV3-kanavalla kello 14.35-16.05.

Ilmoita asiavirheestä