Vaalalaisten tunteet vaihtelevat epätietoisuudesta varovaiseen innostukseen, kun kunta nostettiin yllättäen Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan mahdollisten sijoituspaikkojen joukkoon.
Lisää tietoa asiasta on luvassa jo maanantaina, kun yhtiön edustajat saapuvat kertomaan hankkeestaan.
Fennovoima selvittää alustavasti ydinvoimalan rakentamis-edellytyksiä myös Kristiinankaupungissa, Pyhäjoella, Simossa ja Kemijärvellä. Seuraavaksi valitaan 2-4 paikkakuntaa, joissa tehdään perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi.
Lopullinen päätös rakentamisesta saadaan ehkä vuonna 2010.
Vaalan päättäjät ovat jo katselleet voimalan vaatimia neliökilometrin tontteja Oulujärven pohjoisrannalta. Tarkkoja paikkoja ei kerrota, mutta kolme kaavailtua rakennuspaikkaa ovat Kankarin seutuvilla sekä todennäköisesti Nimisniemi-Pukkiniemessä. Voimalaa ei rakenneta viittä kilometriä lähemmäs taajamaa.
Vaalalainen Aatto Laukkanen toivottaa ydinvoimalan tervetulleeksi, muttei mielellään suvun mökkirantaan. Hän on siirtänyt hiljattain lapsilleen mökkinsä omistuksen Pukkiniemestä.
"Työpaikkoja ja vireyttähän se toisi valtavasti. Mutta laitos saisi tulla mieluummin tuonne vastarannalle Kankariin", Laukkanen naurelee.
Tarkka selvitys
Oulujärven laajojen Natura-alueiden lisäksi rakentamisessa on otettava huomioon ydinvoimalan tarvitsemien suurten jäähdytysvesimassojen vaikutukset luontoon. Tutkittua tietoa asiasta ei kotimaassa ole, koska nykyiset voimalat käyttävät jäähdytykseen merivettä.
Säteilyturvakeskuksen säteilysuojelun toimistopäällikkö Olli Vilkamo kertoo, että Euroopassa on useita ydinvoimaloita, jotka käyttävät lauhdevetenä jokivettä.
"Siellä voimalan viereen on usein rakennettu lauhdutustorni, jotta jokivesi ei lämpenisi liikaa. Arvelen, että teknisesti sellaista ei tarvittaisi, jos voimala rakennettaisiin Oulujärven rantaan."
"Lauhdeveden vaikutus luontoon arvioidaan kyllä huolellisesti, jos Vaala valitaan niiden paikkakuntien joukkoon, joista tehdään voimalan ympäristövaikutusten arviointi", Vilkamo vakuuttaa.
Vilkamo muistuttaa, että nyt onkin syytä puhua vasta esiselvityksestä ja mahdollisesta ympäristövaikutusten arvioinnista. Ne voidaan Säteilyturvakeskuksen mielestä tehdä kernaasti myös Vaalassa.
"Jos arviointi alkaa, tulemme vahvemmin kuvioon mukaan, ja pyydettäessä kerromme asiaan liittyvistä seikoista mielellämme vaalalaisille", Vilkamo lupaa.
Valtava työmaa
Vaalan eduista ja esteistä ydinvoimalan sijoituspaikkana ei ole saatu vielä tutkittua tietoa.
Plussapuolelle voidaan merkitä ainakin sähkönsiirrossa tarvittavan, Oulujoen voimalaitoksiin liitetyn kantaverkon läheisyys. Toiseen suuntaan vaakaa saattavat kallistaa vaikkapa rakentamisajan kuljetuskustannukset.
Ydinvoimalan rakentaminen työllistää noin 2 000 henkilöä
5-7 vuodeksi. Pienen kunnan koko infrastruktuuri mullistuisi, kun tarvittaisiin nopeasti lisää asuntoja ja palveluja.
Valmiissa laitoksessa töitä on noin 300 henkilölle. Pelkästään kiinteistöveroa ydinvoimala tuo sijoituspaikkakunnalleen noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaleva käy seuraamassa ydinvoimakeskusteluja vielä Kemijärvellä. Aiemmin on käyty Simossa ja Pyhäjoella.