Pari viikkoa sitten koneella kennostoihin kylvetyt männynsiemenet itävät jo Forelian Vaalan taimitarhan suurissa muovihuoneissa. Reippaasti yli puoli miljardia metsäpuun tainta 50 toimintavuotensa aikana tuottaneessa tarhassa tuotekehittely on päättymätön työsarka.
"Valoa, lämpöä ja ravinteita pitää tarjoilla taimille sopivasti. Vaikka kokemusta on pitkältä ajalta, koko ajan opitaan jotain uutta", vakuuttaa tarhan tuotantopuolen vetäjä Vesa Nätynki.
Kevään kiireet ovat jo ovella. Vaikka automatiikka on taimien kasvatuksessa vahvasti mukana, tarkkaa silmää ja näppäriä sormia ei korvaa mikään. Kymmenen miljoonan taimen vuosituotanto vaatii yhä sesonkihuippuna noin 40 työntekijän uurastuksen.
"Joskus täällä on ollut töissä jopa 300 ihmistä. Ei taitaisi sellaista määrää enää näihin hommiin edes löytyä", markkinointipäällikkö Veijo Hirvonen tuumii.
Vaalan taimitarhasta toimitetaan pääasiassa mäntyä ja kuusta lähinnä Pohjois-Suomen tarpeisiin, mutta kuormia kulkee välillä pitkälle eteläänkin. Valikoimista löytyy myös tervaleppää, lehtikuusta ja visakoivua sekä nopeakasvuista hybridi-haapaa.
"Haapa kiinnostaa nyt kovasti, sillä se ehtii kuitupuun mittaan jo 20 vuodessa. Meidän korkeuksilla ollaan kuitenkin jo sen kasvatuksen rajoilla. Joku rohkea on kuitenkin kokeillut ja onnistunutkin", Hirvonen kertoo.
Tykillä lunta taimille
Taimitarhan varustukseen kuuluu myös lumitykki, ja ensi talveksi hankitaan toinen. Kokemus on osoittanut, että pakkastuhot ja kevätahavan polte voidaan välttää, kun ulkona talvehtivien taimien yllä tuiskutetaan kunnon lumitäkki.
Taimia myös pakastetaan: pahvilaatikkoon pakattuina. Miinusasteissa säilytettynä niiden kasvuun lähtöä voidaan säädellä.
Taimien kasvua ohjataan valoakin säännöstellen. Keväällä "härintävalo" edesauttaa tasaista itämistä. Loppukesästä puun alut koulitaan pimennysverhojen alla lähestyvään talveen. Kun päivää lyhennetään keinotekoisesti, taimi alkaa talvehtia ja kestää paremmin edessä olevan istutuksen.
Taimikauppaa käydään myös valtakuntien rajojen yli. Forelialla on omia virityksiä esimerkiksi Venäjällä, Baltian maissa ja jopa Kiinassa.
Veijo Hirvonen uskoo, että valtaosa Pohjois-Suomen taimista tuotetaan jatkossakin pohjoisessa. Biologia ei kyllä aseta esteitä tuonnille, sillä pohjoista alkuperää oleva siemen voidaan kasvattaa taimeksi missä vain.
Vaikka tarhojen määrä on vähentynyt ja alalle on keskitytty yhä isompiin yksiköin, kilpailuakin on.
Nyt tehdään kauppaa jo parin vuoden päästä istutettavista taimista.
Männyn alku maksaa vain kymmenisen senttiä, mutta kun metsätaimia istutetaan Suomessa vuosittain noin 160 miljoonaa, alalla liikkuvat isot rahat.
"Vaikka ilmasto muuttuisikin, mänty ja kuusi pitävät pintansa pohjoisessa vielä pitkään. Maaperä kun ei muutu yhtä nopeasti. Ei lehtipuita voi kovin karuille maille istuttaa", taimitarhan markkinointipäällikkö Veijo Hirvonen muistuttaa.