Puoli vuosisataa toiminut ja satoja miljoonia metsäpuiden taimia tuottanut Vaalan taimitarha suljetaan vuoden päästä. Metsähallituksen Forelia Oy perustelee tuotannon siirtoa Saarijärvelle kilpailukyvyn parantamisella. Työntekijät ovat tyrmistyneitä suuren tarhan sulkemisesta.
Tarhan lopettaminen rumentaa Vaalan työttömyystilastoja 18 henkilötyövuoden verran. Vakituisia paikkoja on neljä, mutta kausitöiden kanssa tarhan merkitys on monin verroin suurempi. Forelian pääluottamusmies, itsekin Vaalan tarhalla työskentelevä Pasi Laine ihmettelee, miten miljoonien eurojen arvoinen paikka on varaa jättää rapistumaan käyttämättömänä.
"Ei tälle ottajaa löydy. Ei noin vain ilmesty jostain yrittäjää, joka tarvitsee pari hehtaaria muovihuonetilaa ja kaikki nämä rakennukset. Tänne on investoitu merkittävästi vielä joitakin vuosia sitten, mutta nyt sitten kaikki yllättäen lopetetaan ja Saarijärvelle rakennetaan uutta. Miten se voi muka olla säästöjä tuovaa toimintaa", Laine kummastelee.
Säästöt epäilyttävät
Forelian toimitusjohtaja Päivi Hänninen sanoo, että kilpailukykyä on vahvistettava siirtämällä tuotantoa isompiin yksiköihin. "Saarijärvellä on jo nyt mittavaa taimituotantoa, karistamo ja siemenkeskus sekä hyvät pakkaus- ja varastointitilat", Hänninen kertoo.
Hänninen lupaa, että asiakkaiden palvelu hoidetaan entiseen tapaan.
Vaalan taimitarhalla uskotaan, että taimien ostajat heräävät karuun todellisuuteen viimeistään vuoden päästä, jolloin viimeiset taimet Vaalasta on toimitettu.
"Kai kuljetus Saarijärveltä Pohjois-Suomen metsiin jotain maksaa, joten säästöjen löytyminen on sikälikin kyseenalaista. Meillä ainakin on puhti ja motiivi pois, kun tiedetään, että vuoden päästä töitä ei enää ole", sanoo Pasi Laine, jonka vaimokin on kohta entinen forelialainen.
"Vain kahta uutta vakituista työpaikkaa on tarjottu. Toinen on Saarijärvellä ja toinen Nurmijärvellä, joten eipä taida olla ainakaan perheellisissä lähtijöitä. Syytä pelkoon on varmasti myös Rovaniemen tarhalla, joka on Vaalan yksikön kanssa suunnilleen saman kokoinen", Laine toteaa.
Laineen mielestä yhä suurempiin yksiköihin ja tehokkaampaan tuotantoon siirtymiseen liittyy riskejä. Esimerkiksi huonot sääolot voivat aiheuttaa kerralla suuren tuhon.
Vaalan tarhan tuotannosta vastaava Vesa Nätynki sanoo, että yksikkö olisi vailla vain pieniä investointeja, jonka jälkeen toiminta voisi jatkua entistä laadukkaampana.
"Mutta jo nyt pärjäämme Forelian tarhojen välisessä vertailussa hyvin. Kummallista on, että Forelia sanoo suurempiin yksiköihin siirtymisen olevan välttämätöntä, mutta samalla paljon pienemmät yksityiset tarhat tekevät kelpo tulosta", Nätynki muistuttaa.
Suomessa istutetaan vuosittain noin 160 miljoonaa metsätainta, pääasiassa mäntyä ja kuusta. Tarjontaa on rajojen ulkopuoleltakin sen verran, että siihen on reagoitava. Etenkin naapurimaassa Ruotsissa taimituotanto on runsasta.
"Taimia on kaupattu jopa Bulgariasta, mutta ne eivät suomalaisia kiinnosta. Mikä tahansa taimi ei menesty missä tahansa", toimitusjohtaja Hänninen tähdentää.