"Muistelen että tämä oli issoin uitto, mitä oli Kutujoella, että puuta oli kaikkein enämpi", sanoo työn perässä vaalalaisesta oululaistunut Mikko Leinonen (s. 1941).
45 vuoden takainen tukinuittokuva ilmaantui hänen silmiinsä nyt 2009 Kalevasta nimenomaan Vaalassa: "Olin mökillä, niin velipoika toi tämän mulle ja sano, että katopa."
"Järvihommaa tämä oli", kokenut uittomies tarkoittaa puomipuilla ympäröidyn tukkilautan liikuttamista paikoissa missä ei virrannut. Venekonstein homma onnistui niin, että ankkuri pudotettiin sadankin metrin päähän, ja kun sinkki oli sidottu tukkipuomilenkkiin, kelaamalla vedettiin tukkilautta perässä."
Vähän yli parikymppisenä alkaneet alkukesäiset uittohommat päättyivät Mikko Leinoselta 1960- ja 1970 -luvun taitteessa. Eivätkä uitot monta viikkoa kestäneet:
"Piti olla vesi silloin korkialla."
"Sehän oli raskasta kun piti valvoa, vuorokausi tolkulla tehdä. Uittokämpissä oltiin, niitä oli rakennettu, Kutujokea kun oli uitettu jo kauan."
Sirpa Heikkinen