Vaa­ku­nan ta­kai­nen vanha lai­va­löy­dös ei ollut suin­kaan en­sim­mäi­nen laa­tuaan Oulussa – Kii­ke­lis­tä löy­det­tiin vajaat 20 vuotta sitten Suomen vanhin ko­ti­mai­nen lai­van­hyl­ky

Radisson Blu -hotellin takaa löytyneet laivankappaleet eivät ole ensimmäinen merkittävä löydös Oulussa.

Kiikelin edustalta löydettiin laivan osia ruoppauksen yhteydessä toukokuussa 2000. Tutkimukset osoittivat, että kyseinen talonpoikaispurjealus oli rakennettu 1670–1680-lukujen vaihteessa. Arkistokuva.
Kiikelin edustalta löydettiin laivan osia ruoppauksen yhteydessä toukokuussa 2000. Tutkimukset osoittivat, että kyseinen talonpoikaispurjealus oli rakennettu 1670–1680-lukujen vaihteessa. Arkistokuva.
Kuva: Leinonen Jukka

Radisson Blu -hotellin takaa löytyneet laivankappaleet eivät ole ensimmäinen merkittävä löydös Oulussa. Kiikelistä kaivettiin vuonna 2000 uimarannan ruoppausten yhteydessä 1600-luvun talonpoikaispurjealus.

Myös Kiikelissä tehtiin toukokuussa 2000 uimarannan ruoppausten yhteydessä merkittävä laivanhylkylöytö. Molemmat löydöt vaikuttavat arkeologien mielestä rakenteellisesti samantapaisilta.

Vuotta myöhemmin, toukokuussa 2001 Kaleva kirjoitti tutkimusten osoittaneen, että todennäköisesti kyseessä oli ollut 1670-luvun lopulla tai seuraavan vuosikymmenen alussa rakennettu purjevene. Rakennuspuina oli käytetty 1600-luvun jälkipuolella pohjoisessa kaadettuja mäntyjä, mutta laiva oli ilmeisesti rakennettu jossakin Pohjanmaan rannikolla.

Laivasta oli säilynyt vain rungon pohjaosaa, jota on edelleen meren pohjassa ainakin noin 7,5 metrin pituinen kappale. Lisäksi uimarannan ruoppauksissa kauhaan laivan jäännöksistä tarttui kaaripuita, kylkilautoja ja kölin katkelma.

Löydösten perusteella saatiin tietää, että kyseessä oli limisaumatekniikalla valmistettu vankkatekoinen, vähintään 6,5 metriä leveä alus.

Limisaumatekniikka on perinteinen laivojen rakennustapa, jota käytettiin 1800-luvulle saakka talonpoikaispurjehdukseen tarkoitetuissa pienehköissä laivoissa.

Puussa näkyvät kirveen jäljet, mikä viittaa laivan talonpoikaiseen alkuperään. Löydetyt puut kelluivat, mikä johtui ilmeisesti mudasta, sillä se suojelee puuta vettymiseltä. Yleensä löydetyt hylkypuut ovat niin raskaita, etteivät ne pysy pinnalla.

Kiikelin hylky oli tuolloisten tietojen mukaan vanhin kotimainen laivanhylkylöydös. Muut Suomen merialueilta löydetyt hylyt ovat olleet ulkomaisista laivoja, kuten Nauvossa lepäävä, 20 vuotta sitten löydetty Vrouw Maria.

Sitä Kiikelin hylystä ei tiedetty, oliko laiva aikanaan uponnut löytöpaikalleen. Oulun kaupungin arkistoista löytyvän tiedon mukaan 1600-luvun loppupuolella satamassa oli hylättyjä laivoja, joiden omistajia viranomaiset hätyyttelivät viemään laivansa pois. Jotkut saattoivat hinata purtensa veteen ja antaa upota.

Laivat eivät 1600-luvulla olleet kovin pitkäikäisiä, ja oletettavasti Kiikelin hylky upposi vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä.