Naamanvääntelijä Jim Carrey näyttelee Valehtelija, valehtelija -elokuvassa puolustusasianajaja Fletcher Reediä, jonka pakkomielle on valehtelu.
Poikansa toteutuneen toiveen ansiosta miehestä kuoriutuu rehellinen kansalainen kokonaiseksi 24 tunniksi. Valehtelu ei onnistu. Ei, vaikka juristi kuinka pinnistelee.
Kuka olisi se "poika", joka toiveellaan saisi "isän" puhumaan totta täällä meillä, Suomessa, oikeassa elämässä? Valehtelu tuntuu leviävän pisaratartuntana joka puolelle, eikä se ole enää rehellisten Lapin miesten yksinoikeus.
Valehtelu tuntuu olevan yksi politiikan alalajeista. Skaala vaihtelee pääministerin valkoisesta valheesta ulkoministerin muistihäiriöön tekstiviestien sisällöstä. Ja valehteliko valtionvarainministeri, että tuki on olemassa, vaikka sitä ei ollut?
Ei ole lopulta väliä, kuka sanoi mitä ja mikä oli totuus ja kenen sanomisia väitetään valehteluksi ja oliko se väittänyt tuon sanoneen näin vai oliko kyseessä väärinkäsitys vai pelkästään viimeinen yritys valehdella, ettei ole valehdeltu.
Ei ole merkitystä, onko kiistämätöntä, että ulkoministeri kiistää, että olisi aiemmin kiistänyt viestit.
Riittää, että kansalle jää käsitys, että poliitikot ovat keksineet oman kielen -- sellaisen, jossa ei ainakaan suoraan totuudenmukaisesti, käsi sydämellä sanota, että on valehdeltu.
Poliittinen lähihistoriamme ei tunne rehellistä valehtelijaa.
Ei sitä tunne urheiluelämäkään.
Otetaanpa vaikka Kärpät ja heidän valmentajakysymyksensä. Ilta-Sanomat hehkutti hiljan, että pääsiäisenä sinetöityi, että Mikko Haapakoski on Kärppien uusi päävalmentaja. Pääsiäismunilleen meni.
Yhtä oikeassa oli Urheilulehti, joka tiesi helmikuussa, että Raimo Summanen johtaa mustakeltaista orkesteria ensi kaudella.
Onko joku nähnyt oikaisuja asiasta? Onko yksikään lehti pyytänyt anteeksi valheellisen tiedon levittämistä?
Valehtelu on yksi dopingin muoto.
Jos valehtelevat lehdet, niin valehtelevat myös urheiluihmiset.
"Tämän hetken tilanne on se, etten ole tulossa Kärppiin", Matti Alatalo linjasi. Vuorokauden päästä mies tuli Kärppiin.
Vika ei ole Alatalon vaan systeemin. Totuuden puhuminen ennen aikojaan on sopimusrikkomus, jota valehtelu medialle ei ole.
Onko se sitten valehtelua vai totuuden kieltämistä, ettei Yleisradion urheilu-uutiset kerro alppihiihdon maailmanmestarin paljastuskirjasta tai maastohiihdon maailmanmestari-olympiavoittajan pöytäpullosta halaistua sanaa?
Ei pidä ihmetellä, jos peruskoulun kakkosluokkalainen varastaa koulutoveriltaan kukkarosta euron kolikon ja väittää silmät kirkkaina, ettei tiedä asiasta yhtään mitään, vaikka valvontakamera on tallentanut teon.
Se on opittu malli. Isot edellä, pienet perässä.