Lex-Vuotosta yritetään nostaa sitkeästi pinnalle, vaikka Korkein hallinto-oikeus joulun alla hautasi allashankkeen ja pääministeri Paavo Lipponen (sd.) neuvoi eduskunnalle, että asiaan ei kannata enää palata. Lipposen mielestä allashanketta on veivattu jo tarpeeksi.
Vuotos-levy onkin pyörinyt kolme vuosikymmentä, molemmin puolin. Tästä huolimatta oli Lipposeltakin silkkaa toiveajattelua luulla, että allashanke olisi lopullisesti kuopattu KHO:n kielteiseen päätökseen. Uusi puhekierros altaan puolesta alkoi välittömästi. Ja mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sen suuremmaksi Vuotoksella politikointi kiihtyy.
Muun muassa Lapin maaherra Hannele Pokka ja keskustanuorten puheenjohtaja Sami Sulkko ovat kiirehtineet jo vaatimaan erityistä lakia Vuotoksen altaan rakentamisesta. Eivätkä he ole ainoat. Viimeksi tiistaina lusikkansa tekoaltaaseen laittoi keskustan oululainen kansanedustaja Kari Myllyniemi, joka jätti eduskunnalle toimenpide-aloitteen Vuotoksen altaan rakentamisesta.
Pokka totesi, että kun kerran pääministeri ja eduskunnan enemmistökin pitivät KHO:n päätöstä vääränä, niin miksi hallitus ei voi esittää ja eduskunta hyväksyä erillislakia Vuotoksesta. Sulkko vaati korjausta asiaan seuraavan hallituksen aikana. Hänen mukaansa keskustan on pidettävä asiaa erityisesti esillä hallitusneuvotteluissa ja uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattava lainsäädäntömuutokset, joilla Vuotoksen altaan rakentaminen tulee mahdolliseksi.
Myllyniemi panee vielä paremmaksi peräten hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla erityislaki laatimalla ja lakeja muuttamalla varmistetaan "idioottivarmasti" altaan "pikainen" rakentaminen.
Ainakaan nykyhallitus ei erillislakia Vuotoksesta anna. Se tuli selväksi jo Lipposen puheista eduskunnassa. Vaikka pääministeri arvosteli poikkeuksellisen kärkevästi KHO:n päätöstä, hän tyytyy siihen.
Seuraavan hallituksen kohdalla asiassa on ainakin pari pientä muttaa. Ensimmäinen Sulkon asettama ehtokin täyttyy vain sillä, että keskusta on tekemässä hallituksen ohjelmaa. Toiseksi törmäyksiä saattaa tulla myös EU-oikeuden kanssa.
Kotimaassa kerran säädettyjä lakeja voidaan toki muuttaa, korjata niitä tai jopa kumota ne. Kaiken kukkuraksi lakien kumoaminen on helpompaa kuin äkikseltään luulisi. Jopa vaikeutetussa eli ns. perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain kumoaminen on yllättävän helppoa. Vaikka laki olisi aikoinaan vaatinut taakseen eduskunnassa viiden kuudesosan hyväksynnän, se voidaan keikauttaa kumoon yksinkertaisella enemmistöllä.
Eli kun Urho Kekkonen valittiin aikoinaan poikkeuslailla ja viiden kuudesosan enemmistöllä jatkamaan presidenttinä, olisi koko hanke voitu yllättäen estää paljon pienemmällä porukalla, jos eduskunnan eteen olisi tuotu esitys poikkeuslain kumoamisesta ja se olisi mennyt läpi. Tuohon aikaan jo ääneen lausuttu ajatus tästä olisi varmaan ollut skandaali.
Perustuslain säätämisjärjestyksellä hyväksyttiin vuonna 1983 myös Ounasjoen erityissuojelu. Jos hallitus nyt keksisi ehdottaa, että Ounasjoki sittenkin pitää valjastaa vesivoiman käyttöön, lain voisi saada voimaan eduskunnan yksinkertaisen enemmistön niin halutessa.
Erityislailla taas on rakennettu Lokan ja Porttipahdan tekoaltaatkin, joten siinä mielessä lex-Vuotos ei olisi poikkeuksellinen. Vuotokseen sen sijaan on tullut uuden perustuslain myötä myös yksi uusi lisäeste. Sen mukaan vastuu ympäristöstä ja luonnon monipuolisuudesta kuuluu kaikille. Se, miten tätä lain kohtaa tulkittaisiin, jos erityislakia lähdettäisiin ajamaan, voi mutkistaa ja ainakin pitkittää asioita. Ympäristöarvot olivat ratkaisevin tekijä myös KHO:n kielteisessä päätöksessä.
Nyt aika tuli Vuotoksen vastustajien puolelle. Vuosien saatossa ympäristöarvot ovat nousseet kaikessa päätöksenteossa entistä tärkeämpään asemaan.
Lisäksi KHO:n Vuotos-päätös tukeutui kuolleeksi luultuun pykälään, muistutti myös oikeustieteen tohtori Timo Koivurova (HS 21.12.2002). Hänen mukaansa vesilain ehdoton luvanmyöntämiskielto onkin myös tulevaisuudessa käytettävissä.
Koskaan aikaisemmin pykälää ei ole tarvinnut soveltaa, sillä Vuotoksen laajuista ja luonteista hanketta ei vesilain lupaharkinnassa aiemmin ole ollut. Erillislakiin pohjaava hanke sen sijaan törmäisi aivan varmasti samaan pykälään. Jos pykälä on jo kerran herätetty henkiin, ei se hautaudu uudestaan ilman, että tämä vesilain kohta kumotaan. Sekin vaatisi hallitukselta esityksen. Melkoista myllerrystä lex-Vuotos siis edellyttäisi.
Vuotos on ollut tuskainen asia inhimillisesti, poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että juridiikalla ei pidä eikä saa tehdä politiikkaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg moitti Helsingin Sanomien tuoreessa haastattelussa lakien kehnoa valmistelua, joka hänen mukaansa lisää KHO:n työmäärää. Samalla hän kiisti sen, että KHO tekisi ratkaisujaan poliittisin perustein tai pyrkisi päätöksissään tietoisesti muuhun päämäärään muuhun kuin oikeusturvaan. Lisäksi Hallberg muistutti, että oikeusvaltioon kuuluu valitusoikeus.
Myllyniemi toteaa aloitteessaan, ettei tarkoitus ole moittia KHO:n päätöksen laillisuutta. Tästä huolimatta hän ehdottaa erillislakia, sen pikaista toteuttamista ja jopa lakiin lausumaa, että altaan rakennustöihin voidaan ryhtyä valituksista huolimatta. Tällä osin estetään kymmenien vuosien valituskierre, Myllyniemi perustelee.
Ehkä Myllyniemellä painoi kiire päälle, jotta hän ehätti vaatimaan lex-Vuotosta eduskunnassa ennen ketään Lapin kansanedustajista. Vaalikentillähän voisi sitten kehua, että minä olen jo esittänyt altaan rakentamista.
Vaikka politikointi Vuotoksesta on kiihtymässä, kannattaa esityksiä ilmaan heitellessä pitää järkikin niissä mukana. Siitä vasta soppa syntyisi, jos allasta ryhdyttäisiin tekemään ja valitukset olisivat samaan aikaan päällä. Taitaisi silloin olla Hallbergilla joukkoineen entistä enemmän töitä.