Morsiamella on tapana laittaa häihin ylleen jotain uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä. Kaava näyttää toistuvan myös tämänkertaisissa presidentinvaaleissa.
Jotain uutta
Turvallisuusympäristö on tyystin toisenlainen kuin kuusi vuotta sitten edellisissä presidentinvaaleissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on presidentin työn ydintä, mutta nyt toimintaympäristön muutos on muuttanut keskustelun luonnetta.
Ukrainan kriisi toi huolen turvallisuudesta kansalaisten iholle vuonna 2014, ja keskustelu Venäjän kehityksestä ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on vilkastunut.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan puhe on nyt edellisvaaleja suorasukaisempaa, koska taustalla on vähän synkempi kuva ympäristöstä.
- Jos silloin vielä oltiin diplomaattisia ja kaunisteltiin, nyt puhutaan asioista ihan oikeilla nimillä.
Toisaalta juuri riskien kasvamisesta vallitsee ehdokkaiden kesken konsensus.
- Tunnustetaan, että riskit ovat kasvaneet ja suurvaltojen käyttäytyminen on arvaamatonta ja aggressiivista, eikä tässä viitata vain Venäjään vaan myös Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Vanhaa
Istuvan presidentin gallupylivoiman takia vaalien dynamiikka tuntui loppusyksystä olevan vielä kateissa. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma arvioi, että sen jälkeen on palattu vanhoille laduille.
- Vaalikampanjoiden edetessä istuvaa presidenttiä on onnistuttu haastamaan enemmän kuin mitä näytti vielä ennen joulua, Vuorelma arvioi.
Vaarana oli jo, että poikkeuksellinen asetelma halvaannuttaa koko poliittisen keskustelun.
Ehdokkaissa on monta konkaripoliitikkoa, joista yksi on kestoehdokas Paavo Väyrynen. Kansanliikkeen ehdokas ja keskustan kapinallinen kunniapuheenjohtaja on presidenttiehdokkaana nyt neljättä kertaa. Vuosien 1988, 1994 ja 2012 vaaleissa hän edusti keskustaa.
Lainattua
Laura Huhtasaaren ehdokkuudessa on paljon suomalaiselle politiikalle uutta, mutta samalla paljon lainattua. Isänmaallisuutta, uskontoa ja kovia puheita hymyn kera - tämäntyyppisiä poliitikkoja on nähty viime vuosina useissa maissa. Maahanmuuttoteemat ovat alleviivautuneet entistä selvemmin perussuomalaisissa sen jälkeen, kun puolue hajosi viime kesänä kahtia.
Alkusyksystä povattiin, että Huhtasaari olisi kärkikahinoissa haastamassa Niinistöä
- Tämä ei ole toteutunut vaan Huhtasaari on jäänyt marginaaliin, Vuorelma sanoo.
Viime hetkellä kisaan ponnistanut Väyrynen on omalta osaltaan vienyt Huhtasaarelta tilaa änkyrätontilla.
Sinistä
Atlanttia kuvaava Naton sininen väri on vahvasti mukana vaalikeskustelussa, vaikka ainoastaan RKP:n Nils Torvalds on liputtanut Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Istuvan presidentin josseja sisältävää Nato-kantaa on vatvottu perusteellisesti pitkin matkaa.
Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.
Tiilikaisen mielestä Nato-keskustelussa on päästy ainakin piirun verran eteenpäin, kun kisassa on mukana yksi selkeästi jäsenyyttä kannattava ehdokas ja toisaalta istuva presidentti on hieman tarkentanut niitä olosuhteiden muutoksia, jotka voisivat johtaa linjan uudelleen harkitsemiseen.
- Hän on määritellyt esimerkiksi Ruotsin päätöksen sellaiseksi muutokseksi, joka vakavasti antaisi aihetta harkita Suomen roolia.