Kaksi tuoretta suhdanne-ennustetta näkevät uusia nousun merkkejä. Ne eivät lupaa onnellisten päivien varmaa ja nopeaa paluuta mutta auttavat haihduttamaan maailmanlopun tunnelmia.
Samaan aikaan kun kalenteri kertoo päivän alkavan pian pidentyä, arviot Suomen talousnäkymistäkin kirkastuvat. Torstaina kuultiin kaksi tähän mennessä valoisinta ennustetta ensi ja seuraavan vuoden kehityksestä. Arvioiden takana ovat Handelsbanken ja Sampo-pankki.
Handelsbanken muistuttaa, että samaan aikaan teollisuustuotanto näyttää elpyvän, asuinrakentaminen on lisääntymässä, yritysten ja kotitalouksien luottamus on kohentunut ja rahoitusmarkkinoiden toiminta parantunut.
Ensi vuonna päästäisiin 1,9 prosentin talouskasvuun, vuonna 2011 jo 2,4 prosenttiin. Sampo-pankilla lukemat ovat 1,5 ja 2,5. Ei huimia lukemia, mutta syöksyn pohja näyttää joka tapauksessa tulleen ohitetuksi.
Kaikkein myönteisin merkki on Handelsbankenin mukaan se, mitä on tapahtunut Suomen ulkopuolella: tärkeimmällä vientialueellamme Euroopassa kysyntä näyttää nyt elpyvän. Kasvunumeroilla ei viennissä vielä päästä pullistelemaan. 0,6 prosentin kasvu kolmannella neljänneksellä on selvästi vaimeampi kuin esimerkiksi muualla euroalueella.
Vaatimattomalle lukemalle on syynsä. Globaali syöksy on syövyttänyt rajuimmin juuri investointitavaroiden kysyntää, jonka merkitys Suomen viennissä oli suhdannehuipussa lähes 40 prosenttia.
Vaikka lupaukset paremmasta vahvistuvat, vaaleanpunaisia unelmia ei kannata ryhtyä elättämään. Talousennusteisiin on viimeisen puolentoista vuoden aikana sisältynyt karkeita epäonnistumisia. Vuosi sitten käänteen jyrkkyys jäi havaitsematta kaikilta ennustelaitoksilta.
Samoin vertailukohta selittää paljon. Tavaraviennin määrä oli laman pohjassa 30 prosenttia edellistä suhdannehuippua matalampi. Täyden kapasiteetin käynnistämiseksi ja ihmisten kutsumiseksi töihin tarvitaan paljon enemmän kuin viisarin hienoinen värähdys.
Optimisti voi kuitenkin toivoa, että nyt aliarvioitaisiin vuorostaan talouden nousukulma. Merkille kannattaa myös panna Handelsbankenin ekonomistin Tiina Heleniuksen torstainen lausunto. Hän huomautti, että Suomen kilpailukyvylle on reilussa vuodessa tuskin voinut tapahtua mitään niin radikaalia, ettemme pystyisi lainkaan saamaan kiinni maailmantalouden elpymisestä.
Se mikä kaikissa viime aikojen suhdanne-ennusteissa on huolestuttavinta, ovat arvioidut työttömyyslukemat. Handelsbankeninkaan ennustama kasvuvauhti ei riitä nopeasti lisäämään työmarkkinoiden imua. Pankki arvioi työttömyysasteen nousevan ensi vuoden aikana lähes 10 prosenttiin. Sampo puhuu runsaasta kymmenestä.
Rumimman lukeman esitti Tapiola-pankki, jonka arvioissa työttömyys nousisi ensi talvena jopa 14 prosenttiin.
Handelsbanken muistuttaa yhdestä olennaisesta piirteestä: kun työllisyys on supistunut suhteessa huomattavasti vähemmän kuin tuotanto, se tarkoittaa, että talouden elpymisen alkuvaiheessa rekrytointi tuskin merkittävästi lisääntyy. Tuotantoa pystytään kasvattamaan jo olemassa olevien työntekijöiden työtunteja ja työn tuottavuutta lisäämällä.
Näin voi kestää monta vuotta ennen kuin työllisyysaste palaa samalle tasolle kuin mitä se oli ennen taantumaa.
Etenkin valtion ja kuntien talouden kannalta näkymä on siis yhä kovin synkkä. Kansalaisten on parasta varautua selvästi kiristyvään verotukseen.