Kuopion yliopistossa tänään tarkastettu väitöskirjatutkimus tuo uutta molekyylitason tietoa melatoniinin eli pimeähormonin vaikutusmekanismeista.
Melatoniini on aivojen käpyrauhasen erittämä hormoni, joka säätelee kaikkien nisäkkäiden vuorokausi- ja vuodenaikaisrytmejä. Melatoniinin eritys käynnistyy öisin. Suomen leveysasteilla hormonia erittyy pimeänä vuodenaikana selvästi enemmän kuin kesällä. Ihmisellä melatoniinin annostelu edistää uneen vaipumista ja voi tahdistaa vuorokausirytmejä. Sitä voidaan käyttää mm. aikaerorasituksen ja unihäiriöiden hoitoon. Biologisten rytmien säätelyn lisäksi pimeähormoni vaikuttaa mm. verisuonten toimintaan, elimistön puolustusmekanismeihin sekä eräiden syöpäsolujen kasvun säätelyyn.
Filosofian maisteri Tarja Kokkola tutki väitöskirjassaan ihmisen melatoniinireseptoreja, joiden kautta hormonin vaikutus välittyy. Tutkimuksessa kehitettiin mm. teoreettinen malli reseptorin sitoutumistaskun rakenteesta ja kehitettiin testi, jonka avulla voidaan etsiä uusia reseptorin kautta vaikuttavia lääkeaineita.
Väitös tarkastettiin tänään Kuopion yliopistossa.