Uutta tietoa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä met­si­tyk­ses­sä

Viljelykäytöstä poistetun maatalousmaan metsitys ei vähennäkään kasvihuonekaasupäästöjä siten kuin on luultu. Metsitystä on pidetty hyvänä tapana hyödyntää viljelykäytöstä pois jääneitä orgaanisia maita, esimerkiksi turvemaita.

Viljelykäytöstä poistetun maatalousmaan metsitys ei vähennäkään kasvihuonekaasupäästöjä siten kuin on luultu. Metsitystä on pidetty hyvänä tapana hyödyntää viljelykäytöstä pois jääneitä orgaanisia maita, esimerkiksi turvemaita. On myös ajateltu, että kasvihuonekaasut vähenevät metsityksen jälkeen.

- Tutkitut metsitetyt maat päästivät kuitenkin dityppioksidia ilmakehään jopa yhtä paljon kuin viljelykäytössä olevat orgaaniset maatalousmaat, kertoo filosofian maisteri Marja Maljanen. Hänen väitöskirjatutkimus aiheesta tarkastettiin tänään Kuopion yliopistossa.

Metsitetyiltä turvepelloilta mitattiin myös ajoittain jopa samansuuruisia metaanipäästöjä kuin luonnontilaisilta kosteikoilta, vaikka pääsääntöisesti ne kuluttivatkin ilmakehän metaania.

Orgaaniset maat ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Dityppioksidilla on noin 300-kertainen ja metaanilla noin 20-kertainen lämmitysvaikutus hiilidioksidiin verrattuna. Tutkimuksessa ei mitattu hiilidioksidipäästöjä metsitetyillä pelloilla.

Ilmoita asiavirheestä