Helsinki Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien suojelua pohtinut Metso-toimikunta ei esitä uutta suojeluohjelmaa, joka sisältäisi hehtaari- ja prosenttitavoitteita.
Ympäristöministeri Jouni Backmanille (sd.) tänään tiistaina luovutettava toimintaohjelma siirtää päätöksen suojeluohjelman tarpeesta vuoteen 2007. Sitä ennen metsiä suojellaan vapaaehtoisin ja joustavin keinoin.
Ympäristöministeriön kansliapäällikön Sirkka Hautojärven johtama toimikunta esittää, että talouskäytössä aiemmin olleita suojelualueita ennallistetaan luonnontilaan. Se on arvioinut, että suojelualueilla voidaan palauttaa luonnontilaan yli 30 000 hehtaaria metsää.
Metsähallituksen maanmyynnistä saatavia tuloja on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa metsien suojelun edistämiseen. Nykyisten suojelualueiden liepeillä olevia metsiä pyritään hankkimaan. Toimikunnan ehdotukset lisäävät valtion budjettimenoja lähivuosina 60 miljoonaa euroa.
Toimikunta ehdottaa uudeksi suojelukeinoksi tarjouskilpailua. Jos suojelualuetta laajennetaan, sen ympärillä olevien metsien omistajilta pyydetään myyntitarjouksia.
Eriävän mielipiteen mietintöön jättäneen Luonto-Liiton metsävastaavan Sini Harkin mielestä toimikunta epäonnistui perustehtävässään. Suojelutoimien lykkääminen johtaa Harkin mukaan edelleen heikkenevään suojelutilanteeseen, jonka korjaaminen myöhemmin tulee entistäkin kalliimmaksi. Hän muistuttaa, että toimikunnan päätehtäväksi asetettiin määrällisten ja ajallisten toimenpiteiden esittäminen.
Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien nykyinen suojeluaste on noin 1,1 prosenttia metsämaasta. Professori Rauno Ruuhijärven johtama asiantuntijatyöryhmä arvioi vuonna 2000, että Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla korostuu erityisesti lehtojen, rehevien kangasmetsien, korpien sekä luonnontilaisten metsien lisäsuojelun tarve.
Vuonna 2001 valmistunut uhanalaisten eliölajien arviointi osoitti, että 43 prosenttia Suomen uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti metsissä.
Backman toivoi yksimielisyyttä
Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan lisähakkuut kohdistuvat erityisesti Etelä-Suomeen, missä suojelutilanne on jo ennestään merkittävästi huonompi kuin Pohjois-Suomessa. Luonto-Liitto korostaa eriävässä mielipiteessään, että hakkuut lisääntyvät erityisesti suojelun kannalta tärkeissä vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä.
Suomen luonnonsuojeluliitto jätti mietinnöstä täydentävän lausuman, joka pääpiirteissään on samansuuntainen kuin Luonto-liiton eriävä mielipide.
Ympäristöministeriön johto on pyrkinyt saamaan toimikunnalta yksimielisen esityksen, joten lisäsuojelun tarpeen määrittely ei ollut mahdollista. Metso-toimikunnan taustapapereissa lisäsuojelun määräksi on haarukoitu 100 000-300 000 hehtaaria. Luontojärjestöt ovat vaatineet jopa 400 000 lisähehtaarin suojelua.
"Ministerille on aina helpompaa, että toimikunnalta tulee valmis ja mahdollisimman yksimielinen linjaus", Backman korostaa. Hän ei halua metsien suojelusta julkista tappelua eikä arvovaltakiistoja eri toimijoiden välille tai hallituksen sisälle.
"Pyrin konsensus-hengessä rakentamaan metsärauhaa. En halua pois sulkea mitään vaihtoehtoja. Enkä halua missään tapauksessa ryhtyä määrittelemään hehtaari- tai eurotavoitteita, joihin jäädään helposti kiinni. Odotan hyvin avoimin mielin toimikunnan mietintöä", Backman kommentoi ennakkoon.
Hän aikoo viedä toimintaohjelmaa eteenpäin vielä tällä vaalikaudella. Mietintö menee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle. Hallituksen käsittelyyn se tulee aikaisintaan loppuvuodesta.