Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi kielilaki herättää kielteisiäkin reaktioita. Jotkut yrittävät määrätietoisesti kumota lain.
- On ihmisiä, jotka testaavat lakia todistaakseen, ettei se toimi, kertoo oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth STT:lle.
Uuden kielilain mukaan kansalaisilla on oikeus käyttää valtiollisten viranomaisten tai kaksikielisten kuntien kanssa asioidessaan joko suomea tai ruotsia. Viranomaisten tulee itse oma-aloitteisesti varmistaa, että kielelliset oikeudet turvataan.
Jotkut suomenkieliset yrittävät Tallrothin mukaan saada viranomaisilta ruotsinkielisiä palveluita kokeilumielessä, eivät siksi että he haluaisivat tai tarvitsisivat niitä.
Tallrothin mukaan kielilakia ei kuitenkaan saada sillä kumotuksi, että viranomaisten ruotsinkielinen palvelu osoitetaan puutteelliseksi. Hän muistuttaa, että laki on vastikään astunut voimaan ja että sen pykälien toimeenpano vie aikansa. Sitä paitsi edistystä on jo tapahtunut.
- Kaikki viranomaiset eivät ehkä ole vielä heränneet, mutta esimerkiksi internetissä tarjolla oleva kaksikielinen aineisto on lisääntynyt.