Uutta intoa il­mai­suun

Oulu Rasvan ja veden vastakkaisuuteen perustuva laakapainomenetelmä eli litografia on lähtöisin 1700-luvun loppupuolelta.

Kuvan synty. Laatta syöpyy. Toiseen laattaan väri tarttuu. Lauri Rankka seuraamassa Raija Kurkelan työtä.
Kuvan synty. Laatta syöpyy. Toiseen laattaan väri tarttuu. Lauri Rankka seuraamassa Raija Kurkelan työtä.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulu Rasvan ja veden vastakkaisuuteen perustuva laakapainomenetelmä eli litografia on lähtöisin 1700-luvun loppupuolelta. Kivilitografiaksi menetelmä erikoistuu silloin, kun painolaattana käytetään kalkkikiveä.

Vanhaan mutta ei suinkaan vanhentuneeseen menetelmään ovat Pikisaaren viehättävissä maisemissa päässeet tutustumaan Oulu-opiston kurssilaiset opettajanaan taidegraafikko Lauri Rankka. Edellisestä Oulussa järjestetystä kurssista on aikaa, ja jo pikainen tutustuminen antaa aihetta toivoa uusien kurssien järjestyvän.



Kalkkikiveä hiomaan


Kalkkikivien laittaminen painokuntoon on monivaiheista ja alkaa kivien hionnasta. Kahta litokiveä liikutellaan järjestelmällisesti toisiaan vasten veden ja hiontajauheen toimiessa hionta-aineena. Kun vanha kuva on hiottu kiveltä pois, alkaa kuva-aiheen piirtäminen.

Piirrosaineita ovat pääasiallisesti rasvaliitu ja rasvatussi. Apuvälineenä voi käyttää sivellintä, verkkoa tai vaikka hammasharjaa. Ennen painamista seuraavat vielä tarkasti määritellyt syövytykset, kumitukset (arabikumilla) ja pesut, joiden menestyksellinen suorittaminen vaikuttaa lopullisten vedosten onnistumiseen.



Varsinaista käsityötä


Kivilitografiassa kaikki vaiheet suoritetaan käsin ja se onkin Lauri Rankan mukaan yksi menetelmän viehätyksistä. Tekniikka, jolla myös Toulouse-Lautrecin julisteet syntyivät kuvaamaan aikansa Pariisia, mahdollistaa elävän, struktuuriltaan rikkaan pinnan.

Rankkaa kiinnostaakin palata kivilitografian pariin omassa taiteellisessa työssään ja niin myös kurssilaiset kokevat heille uuden ilmaisumahdollisuuden innostavana.

Edes monimutkaiselta vaikuttavat työvaiheet eivät rasita, vaan päinvastoin: "Ne tuovat työskentelyyn vain rikkautta, kunhan kokonaisuus alkaa hahmottua", vakuuttaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa opiskeleva Riikka Huttunen.

Tekstiilitaiteilija Maija Paavolaa taas kiehtoo mahdollisuus toteuttaa myös suurikokoisia vedoksia. Taiteita harrastava Raija Kurkela intoutuu kehumaan mielenkiintoisen menetelmän lisäksi myös opettajaa, jolla riittää kärsivällisyyttä ja muitakin hyvän opettajan ominaisuuksia vaikka muille jakaa.

Oulu-opiston järjestämä kivilitografian kurssi Pikisaaressa 7.-13.6.

Ilmoita asiavirheestä