Ii
Nelostie halkaisee Iin Kirkonkylän keskustan, ja kyläkuvaa leimaa väljyys sekä monen ikäinen rakentamistyyli. Näkymiä Nelostieltä parannetaan koko ajan raivauksilla ja kesällä istutuksilla. Ajan kuluessa keskustaa suunnitellaan nykyistä tiiviimmäksi ja viihtyisämmäksi.
Ii ja muut Oulunkaaren seutukunnan kunnat kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston hankkeeseen, jossa pyritään parantamaan taajamien vetovoimaisuutta asuinympäristönä ja yritysten toimialueena. Kuntakeskusten viihtyisyyttä kehitetään Oulun ympäristökunnissa myös omatoimisesti.
Arkkitehdit Annaelina Isola ja Kaisa Mäkiniemi ovat tehneet Iin taajamaan ja valtatien ympäristöön kehittämisraportin, jonka esitykset nelostien maisemien osalta on hyväksytty valtuustossa.
Keskustan taajaman kehittämissuunnitelma viimeistellään tämän vuoden aikana. Iin maanrakennusinsinööri Markku Vitikka sanoo, että keskusta kaipaa tiivistämistä. Avonaisuus ja väljyys ovat hieman liian leimallisia. Marketin ja koulun väliin on tulossa liike- ja asuintalo, mikä korjaa tilannetta Oulun puoleisella sivulla.
Kylänraitin vanhoja rakennuksia on koetettu aikanaan ostaa liikekiinteistöjen alta, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Toisaalta vanhat puutalot uudempien liiketalojen ja julkisten rakennusten välissä tuovat kyläkuvaan oman ilmeensä.
Vitikka sanoo, että keskustan viihtyisyyden parantaminen on pitkän ajan kuluessa toteutettava hanke. Päätyökaluja ovat asemakaavalliset toimet, joissa puututaan asioihin sitä mukaa, kun kylälle rakennetaan uutta tai laajennetaan ja peruskorjataan vanhoja rakennuksia.
Kaikessa tulee olemaan eheyttävä näkökulma. Rakennuslupa-asioissa painotetaan sitä, että rakennukset sopivat toisiinsa. Ideointi on vasta alussa, mutta mielestäni punatiili sopisi nykyiseen rakennuskantaan, Vitikka arvelee.
Liikennealue korostuu
Vanhan Haminan alue on oma viehättävä saarekkeensa Iijoen rannalla. Alueen 1980-luvulla valmistunut kaava uusitaan, ja siinä painotetaan entistä enemmän Haminan rakennustyylin säilyttämistä talojen perusparannuksissa ja uudisrakennuksissa.
Arkkitehti Kaisa Mäkiniemi sanoo, että useille Oulunkaaren taajamille on tyypillistä liikennealueiden korostunut asema taajamakuvassa. Tiealueet ovat leveitä ja parkkipaikat liiketonttien edessä tavanomaisia. Myös hajanaista rakentamista ja tyhjiä tontteja löytyy kaikista Mäkiniemen ja Isolan tarkastelemista kunnista.
Eri-ikäinen rakennuskanta luo kerroksisuutta ja mielenkiintoa taajamakokonaisuuksiin. Lisäksi esimerkiksi Ylikiimingin ja Iin identiteettiä lisäävät hienot, joelle avautuvat näkymät. Ne parantavat osaltaan kuntien vetovoimaa, Mäkiniemi arvioi.
Pusikot kuriin
Kiimingin kunta on viime kesästä asti hakkuuttanut ja raivauttanut omilla maillaan metsiä Kiimingin kuntakeskuksessa, Kuusamontien varrella ja yrityspuiston alueella Välikylässä. Tulosta alkoi näkyä heti, ja työ jatkuu tällä hetkellä tien varrella Kiimingistä muutama kilometri Ouluun päin.
Hakkuiden toteuttaja on Kiimingin metsänhoitoyhdistys. Ratkaisevilla paikoilla kunta on tehnyt hakkuista sopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa.
Tämä ei ole projekti, vaan pysyvää toimintaa. Lisäksi siistimme kyläkuvia istuttamalla kesällä kukkia liikenneympyröihin sekä tekemällä viheristutuksia Kiimingin ja Jäälin taajamiin, sanoo Kiimingin maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen.
Risusavottaa tehdään myös Temmeksen taajaman kohdalla Nelostien tiimoilla. Temmeksen liityttyä Tyrnävän kuntaan, perustettiin erillinen Temmes-lautakunta, joka on pannut tuulemaan.
Lisäksi alueella hoidetaan viljelemättömät niityt silmää miellyttäviksi kukkakedoiksi niittämällä niitä kesällä sopivin väliajoin.
Lautakunnan puheenjohtaja Olavi Savela sanoo, että perimmäisenä tarkoituksena on osoittaa ohikulkijoille ja muille, kuinka hyviä tontteja Temmeksen taajamassa on tarjolla.
Kerrostaloja Tyrnävälle?
Lumijoella on alettu kiinnittää huomiota taajaman tiiviyteen sijoittamalla uudet rakennukset keskeisille paikoille. Lumijoen ja Tyrnävän yhteinen aluearkkitehti Maija Niemelä kertoo, että tuleva kirjastorakennus päätettiinkin rakentaa keskustaan eikä koulun viereen, kuten alun perin suunniteltiin.
Niemelän mielestä merkittävä viihtyvyyden parantamistoimi oli Lumijoen erikoisen ja viehättävän kunnantalon taannoinen kunnostaminen.
Vanha Pohjanmaan rantatien varsi Lumijoen kohdalla on päässyt pusikoitumaan liiaksi, eikä paikasta näy oikein joelle, Niemelä mainitsee puutteena.
Tyrnävällä kuntakeskukseen suunniteltavat rakennushankkeet pohditaan siltä kannalta, että miten ne parhaiten palvelisivat hyvän kyläkuvan muotoutumista. Niemelä kaipaa kuitenkin ohjaavaa kokonaissuunnitelmaa, jossa kevyt liikenne ja oleskelualueet saisivat nykyistä paremman jalansijan.
Tyrnävälle on suunnitteilla terveysaseman laajennus jossakin vaiheessa, ja tekeillä on myös pieni asuinkerrostalo. Molempien lähtökohtana on keskustan tiivistyminen.
Tyrnävällä on keskusteltu keskustan tiivistämisestä siten, että voisiko kaava sallia kaksikerroksisia korkeammatkin rakennukset, Niemelä sanoo.