Oulun kaupungin keskusta on ollut yhtä rakennustyömaata viime vuodet. Vaikka yksi kulkemisia sekoittanut rakennushanke, kauppakeskus Valkea, avattiin viikolla, rakentaminen ei lopu tähän.
Hyvä niin, sillä pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina itseään mainostavan Oulun ydinkeskustan ilme on ollut varsin apaattinen ja kaivannut kohennusta.
Valkean ja Pallas-korttelin valmistuminen, kävelykatu Rotuaarin uudelleen rakentaminen sekä uusi maanalainen pysäköintiluolasto tarjoavat nyt hyvät puitteet keskustan kehittämiselle.
Kaupungin keskustan ilme vaihtuu koko ajan ihmisten tarpeiden muuttuessa. Vähän aikaa sitten näytti siltä, että kaupankäynti Oulun keskustassa hiipuu ja siirtyy valtateiden varsille rakennettuihin kauppakeskuksiin.
Viimeaikainen kehitys valaa uskoa kaupunkikeskustan elinvoimaan keskeisenä kauppapaikkana. Nyt puhutaan jo kivijalkakauppojenkin paluusta. Kivijalkakaupoiksi kutsutaan katutasossa olevia pieniä lähi- tai erikoistavarakauppoja.
Kaupunkikeskustoihin aikaisemmin oleellisena osana kuuluneet tavaratalot eivät ole pärjänneet kaupan alan myllerryksessä. Tästä osoituksena ovat tavaratalo Stockmannin suuret vaikeudet. Asemien menettäminen on ajanut Stockmannin supistamaan verkostoaan ja muuttamaan muotoaan. Myös Oulun tavarataloa ollaan lopettamassa.
Stockmannin sulkeminen Oulussa tekee tilaa kauppakeskus Valkeaan sijoittuvalle Sokos-tavaratalolle. Sokos ei kuitenkaan täytä yksin kokonaan uutta rakennusta, vaan sen rinnalla on useita muita liikkeitä ja palveluiden tarjoajia.
Malli, jossa tavaratalon yhteyteen tuodaan muita liikkeitä ja palveluita, yleistyy ja tulee korvaamaan pelkän tavaratalon varaan rakentuvaa kaupankäyntiä.
Voidaan sanoa, että tässä yhdistetään kaksi vanhaa kaupunkikeskustojen kauppamallia: kivijalkakauppa ja tavaratalo. Uusi rakennelma antaa uskoa kaupunkien keskustojen pitämiselle elävänä.
Keskustat ovat toki paljon muutakin kuin kauppapaikkoja. Edelleen ne ovat haluttuja asuinalueita sekä kulttuuri- ja muiden rientojen pitopaikkoja. Niitä kutsutaan usein myös kaupunkilaisten olohuoneiksi. Tällöin oleellista on, mitä kaikkea muuta kuin kauppoja keskusta pitää sisällään.
Oulussa viime vuosina tehdyt suuret rakennustyöt suorastaan haastavat kehittämään keskustaa entistä viihtyisämmäksi. Pysäköinnin siirtyminen maan alle mahdollistaa vaikkapa viheralueiden lisäämisen sekä kävelykatuverkoston laajentamisen.
Oulussa kaupungin keskustan tulevaisuuden pohdintaa ei ole jätetty yksinomaan virkamiesten harteille, vaan jokaiselle oululaiselle tarjotaan kevään aikana tilaisuus esittää näkemyksensä siitä, millaiselta haluaa kaupunkikeskustan näyttävän vuonna 2040.
Vaikka ihmisten toiveet ja tarpeet ovat tunnetusti erilaiset, näkemysten kirjosta saattaa nousta pintaan timantteja, joista keskustan tulevaisuuden elinvoima on hiottavissa.
Pääkirjoitus