Viidellä vuosikymmenellä uutisia lukenut Kari Toivonen ei muista ensimmäistä televisioon tekemäänsä juttua. Sen sijaan hänen mieleensä on jäänyt ensimmäinen pätkä, jossa Toivonen yritti huvittaa yleisöä.
"Olimme saaneet filmin New Yorkista, jossa kaveri oli jäänyt rakennustyömaalla jumiin kahden rakennuksen väliin. Häntä yritettiin pelastaa monta päivää. Juttu päättyi onnellisesti ja hänet saatiin ylös. Lopetin jutun sanomalla, että tarina ei kerro, saiko mies ylityökorvausta. Sitä pidettiin huonona pilana ja yleisönosastollakin kirjoitettiin, että kuinka toimittaja kehtaa sanoa tuollaista", Toivonen nauraa.
Hän kertoo saaneensa asiasta hyvän opetuksen ja pitäneensä asiallisuutta ja luotettavuutta sen jälkeen ohjenuoranaan - huumoria unohtamatta.
"Esimerkiksi Kauko Saarentauksella oli sellainen tyyli, että hän heitteli huulia täysin vakavalla naamalla. Saarentaus veivasi juttujaan pitkään ja suunnitteli niitä lähetyksiinsä. Itse en koskaan niitä kirjoittanut ja suunnitellut, vaan ne tulivat lähetyksiin ex tempore."
Kokonaisia kansakuntia järisyttäneet ja yhdistäneen suuret tapahtumat ovat sellaisia, jotka muistetaan hyvin myös uutistoimituksissa kautta maailman.
Liisa Laine pääsi seuraamaan yhtä 1960-luvun vakavimmista kriiseistä juuri Yleisradioon tulleena toimittajana.
"Henkilökohtaisesti kaikkein järisyttävin uutinen oli Kuuban kriisi (syksyllä 1962). Se oli aika hurjaa aikaa, kun kytättiin, että koska maailmalla räjähtää. Silloin vielä toimitus ja studio sijaitsivat eri rakennuksissa. Reutersin printtejä päivystivät jopa siivoojat ja toimittajat juoksivat toimituksen ja studion väliä", Laine kertoo.
Kari Toivonen oli omalla urallaan työvuorossa lähes kaikissa suurimmissa uutistapauksissa Tshernobylistä ja Estoniasta New Yorkin terrori-iskuun ja tsunamiin
"Tshernobyl (1986) oli ensimmäinen näistä suurista uutisista. Olen käynyt pitämässä tuosta ydinvoimalaonnettomuudesta jopa esitelmiä, sillä kaikki eivät muista, mitä kaikkea tuolloin tapahtui. Silloin oli muun muassa virkamieslakko eikä virastoihin päässyt. Emme saaneet esimerkiksi yhteyttä Moskovan-kirjeenvaihtajaamme Yrjö Länsipuroon, kun käytössä olivat käsivälitteiset puhelut ja valtio oli lakossa."
Näistä ylimääräisistä vaikeuksista huolimatta Yleisradio oli yksi ensimmäisistä länsimaisista joukkotiedotusvälineistä, joka sai uutisen julkistettua.
"Länsipuro sai lähetettyä Moskovasta faxin, joka lyötiin minulle suorassa lähetyksessä käteen. Siinä oli hirveästi kirjoitusvirheitä, numeroita ja kirjaimia sekaisin. Länsipuro oli kirjoittanut myös paikaksi Tshernobylskiksi, jota haimme kartasta emmekä löytäneet. Sanoin vielä uutisissa, että onnettomuus on tapahtunut Valko-Venäjällä Kiovan pohjoispuolella - studio-ohjaaja kuiskasi korvaani, ettei se ole Valko-Venäjä vaan Ukraina", Kari Toivonen muistelee.