MTV:n väki röyhistelee rintojaan huomenna maanantaina Oulun torilla, josta se lähettää aamuohjelmansa. Viime torstaina MTV omisti illan parhaan katseluajan 25-vuotisen uutishistoriansa hehkutukseen ja vanhojen muisteluun.
Kymmenen uutisten perustajatiimin tunnelma kohosi torstaina juhlateltan kattoon jälleennäkemisen riemussa ja vanhoja, surkuhupaisia tosiasioita muistellessa. Tänään, jolloin uutisia tulee joka tuutista koko ajan, voi olla vaikea tajuta, millainen viestintäpolitiikan takapajula Suomi oli vielä 25-30 vuotta sitten.
MTV kävi toimitusjohtajansa Pentti Hanskin johdolla vyörytystä ja lopulta kovaa taistelua uutisista kymmenisen vuotta, kunnes ensi-ilta koitti vihdoin 1.9.1981. Tuo päivä jäi historiaan siksi, että se teki ensimmäisen suuren murtuman Suomen viestintäpolitiikan Berliinin muuriin, Yleisradion uutismonopoliin.
MTV sai Kymmenen uutiset koeajaksi, mutta ne vakinaistettiin myöhemmin. Sitten tulivat kaupalliset paikallisradiot, sitten Kolmostelevisio ja satelliitti-tv. MTV sai kolmoskanavan ja Sanoma Oy:lle myönnettiin toimilupa neloskanavalle 1990-luvulla. 1970-luvun jälkipuoliskolla oli jo alkanut kaapeli-tv:n voittokulku kaupungeissa.
Tänään kai voi jo sanoa Ylen pääjohtajan paikalta potkut saaneen Erkki Raatikaisen vanhaa, ironista ilmaisua mukaillen, että Suomi on normalisoitu länsimaaksi myös viestintäpolitiikassa. Jotain pieniä kauneusvirheitä on jäljellä, esimerkiksi Ylen erikoinen asema eduskuntaa edustavan hallintoneuvoston holhouksessa.
Ylen tv-uutismonopolin murtaminen otti koville. MTV:n johto joutui hieromaan arvottomia kauppoja SDP:n ja keskustan poliitikkojen kanssa. Vielä vähän ennen MTV:n uutisten tuloa Yle lähetti pääuutisensa samaan aikaan kahdella kanavallaan, eikä muita kanavia ollut. Koko MTV:n olemassaolo oli vasemmistosta vääryys. Tuossa ilmapiirissä MTV:n uutiset olivat SDP:lle, SKDL:lle ja keskustan puolue-eliitille Johannes Virolaista ja Marjatta Väänästä lukuun ottamatta kuin punainen vaate härälle.
Jaakko Lyytisen kirjoittama uutistaistelun historia (Kun pöllö sai siivet) kertaa uuvuksiin asti kulissien takaisia tapahtumia, saunailtoja ja kabinettikeskusteluja, joissa MTV:n johto ja poliitikot pohtivat ehtoja, joilla uutiset voitaisiin myöntää MTV:lle. Kauppoja hierottiin mm. rahallisesta tuesta poliittisille uutistoimistoille ja maakuntalehdille. Esillä oli myös toimittajapaikkojen jako poliittisin perustein. MTV:n johto mielisteli RKP:tä katteettomilla lupauksilla kielipalvelusta. Kirja on ajan hengen kuvauksena surullista luettavaa, vaikkei se pysty todistamaan, että juuri noin olisi tapahtunut.
Uutisiin tuli muutama toimittaja, joilla oli poliittinen tausta. Thomas Romantschukilla oli
SDP:n jäsenkirja, Pirkko Arstila oli lähellä keskustaa, Jan Torvalds sopi RKP:n kiintiöön ja Esko Tommola oli entinen liberaali. Muitakin epäiltiin, mutta asia unohtui uutistyössä, jossa ei ollut aikaa eikä mahdollisuuksia politikointiin.
MTV:n uutistoimitus otti johtotähdekseen puhdasoppisen uutisjournalismin, eikä siitä ollut lupa tinkiä tippaakaan. Toimituksen piti osoittaa, että kaikki epäilyt ja väitteet höyhenenkeveistä pöllöuutisista olivat täyttä soopaa.
Todistusaineistoa on kertynyt jo 25 vuoden ajalta - ja se on musertavaa. Ei tullut deodoranttiuutisia, kuten Sakari Kiuru uskotteli. Maakuntalehdiltä eivät siirtyneet ilmoitustulot MTV:lle, kuten keskustan lehtiväki maakunnissa pelotteli Tapio Siikalan johdolla. Ehkä myös Kaarle Nordenstrengin, Pertti Hemanuksen, Yrjö Ahmavaaran, Pekka Silvolan, Esko Ahon, Paavo Väyrysen, Lauri Kontron ja monien demaripoliitikkojen korvat Paavo Lipposta myöten punoittavat, jos he lukevat argumenttejaan MTV:stä Lyytisen kirjasta.
Lehtialan molemmat liitotkin retkahtivat kollektiiviseen harhaan siitä, kuinka kamalia uutisia MTV tuottaisi. Journalistiliiton syntilistalta löytyy jopa suositus lopettaa MTV uutisineen. Ammattiliitto halusi siis viedä jäseniltään työpaikat.
Sattumallakin oli sormensa pelissä. MTV ei olisi saanut uutisiaan vielä 1981, ellei Johannes Virolainen olisi pudonnut keskustan johdosta Turussa 1980. Virolaisen kannattajat äänestivät Kympin uutisten puolesta sunnuntaiaamuna puoluekokouksessa, kun Väyrysen voittoa pitkin yötä juhlineet nukkuivat yhä.
Ehkä eräs toinenkin sattuma vaikutti lopputulokseen. Olisiko Virolainen jyrännyt väsymättä uutisia ilman suhdettaan MTV:n perheohjelmien päällikköön Kyllikki Stenrosiin? Oliko kahden aikuisen rakkaus lopulta tärkeä syy tapahtumaketjussa, joka johti kollektiivisen harhaopin ja Ylen uutismonopolin murtumiseen?