Vielä 30 vuotta sitten arkeologit löysivät Grönlannin eteläosassa tekemistään kaivauksista runsaasti hyvin säilyneitä puuesineitä, vaatteita, luita ja hiuksia. Ne olivat peräisin alueella sinnitelleeltä viikinkiväestöltä.
Ehkä 3 000–6 000 ihmistä käsittänyt viikinkiasutus levisi Grönlantiin vuoden 1000 tienoilla, kun ilmastossa oli lämpimämpi jakso. Viikinkisiirtokunta kuihtui pois noin 500 vuotta myöhemmin. Siihen saattoi vaikuttaa ilmaston tilapäinen viilentyminen, jota on kutsuttu pieneksi jääkaudeksi.
Nyt ilmastonmuutos sulattaa ikijäätä arktisilla alueilla ihmisen toiminnan seurauksena. Grönlannissa se tarkoittaa huonoja uutisia tutkijoille. Amerikkalainen tiedemies valitti hiljattain Science-lehdessä, että aiemmin niin hyviä tuloksia tuottaneiden viikinkikaivausten eloperäinen jäämistö on nykyään yleensä ”muusina”, koska ikiroudan sulaminen on saanut sen hajoamaan.
– Grönlannissa kaivettiin jo 30-luvulla kalmistoja, joissa oli vainajien kaikki vaatteet ja muut säilyneet. Voi olla, että ilmastonmuutos vaikuttaa tällaiseen, sanoo arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen Turun yliopistosta.
– Se on harmillista, jos asioita ei ole ehditty tutkia. Eikä sulavien jäätiköiden reunoja pystytä varmasti tutkimaan eikä edes seuraamaan, vaikka esimerkiksi Norjassa niitä on kyllä inventoitu, hän jatkaa.
Kilpajuoksua kelloa vastaan
Puun, nahan ja tekstiilien kaltaiset eloperäiset materiaalit eivät yleensä säily satoja tai tuhansia vuosia kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten erittäin kuivissa tai vähähappisissa paikoissa. Pysyvästi jäätyneinä orgaaniset materiaalitkin voivat säilyä pitkään.
Pohjois-Kanadassa sulavan jään alta on löytynyt viime aikoina esimerkiksi ikivanhoja puisia nuolia. Kanadalainen arkeologi Tom Andrews kertoi vastikään Radio Canada Internationalin haastattelussa, miten kivikautisten alkuperäisasukkaiden nuolet löytyivät jään alta sulavien karibunulosteiden seasta.
Andrewsin mukaan nuolet olivat niin hyvin tehtyjä ja säilyneitä, että ne olivat kuin nykyaikaisen rautakaupan hyllyiltä poimittuja.
Myös Kanadassa tutkijat käyvät kilpajuoksua kelloa vastaan. Andrewsin mukaan tutkijat kairasivat vuonna 2007 jäänäytteen eräästä jäälaikusta. Jään vanhimmat kerrokset olivat 4 000 vuotta vanhoja, mikä viittasi siihen, että jäätikkö oli pysynyt verrattain vakaana tuhansia vuosia. Jää suli kuitenkin kokonaan pois seuraavan viiden vuoden aikana.
Ruumiit säilyvät hyvin jäätikössä
Vaikka jään alta sulavia muinaisjäännöksiä saataisiinkin kerättyä talteen, ne eivät säily ilman konservointia.
– Jos niitä ruvettaisiin oikein todella paljon ottamaan talteen, niin museoiden ja tutkimuslaitosten konservointilaboratoriotkin ruuhkautuisivat, Taavitsainen sanoo.
Taavitsaisen mukaan eloperäinen arkeologinen aineisto parantaa ”suunnattomasti” aineellisen kulttuurin tutkimisen ja rekonstruoinnin mahdollisuuksia. Nykytekniikalla voidaan esimerkiksi analysoida kokonaisina löytyvien ruumiiden vatsalaukun sisältö ja päätellä mitä menneisyyden ihmiset ovat syöneet.
Jäätiköiden sisältä nimittäin löytyy myös hyvin säilyneitä ruumiita. Tunnetuin tapaus on Itävallan Alpeilta löytynyt jäämies Ötzin muumio, jonka tutkijat ovat ajoittaneet kivikauden lopulla yli 5 000 vuotta sitten eläneeksi.
– Sveitsistä on paljastunut 1930-luvulla kadonneiden vuorikiipeilijöiden ruumiitakin, Taavitsainen huomauttaa.
Science-lehden juttu (englanniksi)
Radio Canada Internationalin juttu Eye on the Artctic -sivustolla (englanniksi)
