Ulkomaat

Vieraslaji ottaa haltuun Venäjän Karjalan peltoja – ikääntyvät asukkaat eivät jaksa taistella jättiputkea vastaan

Teiden varsilla rehottavat jättiputket voivat kasvaa jopa viisi metriä korkeiksi.
Ulkomaat 15.9.2019 8:00
Markku Saksa

Nopeasti leviävän jättiputken torjuntaan ei ole Venäjän Karjalassa rahaa eikä halua. Sen valtaamia peltoja ei saada takaisin viljelykseen vuosiin, jos koskaan.

Jättiputket ovat nopeasti leviävä vieraslaji, joka on vallannut suuret maa-alat Venäjän Karjalasta. Paksujen putkien muodostamat metsämäiset kasvustot ovat riistäytyneet käsistä niin, että niiden valtaamia peltoja ei uskota saatavan takaisin perunan tai viljojen viljelykselle vuosikausiin, jos koskaan.

Suomeenkin jättiputkia on tullut, mutta leviämistä on pyritty pitämään kurissa, koska Suomen vieraslajilaki edellyttää torjuntaa ja lakia noudatetaan.

Venäjällä viljelymaat omistaa valtio, joka vain vuokraa maata viljelijöille. Siksi pelloille tulevat jättiputket ovat valtion ongelma, eikä viljelijöillä ole halua tai rahaa niiden torjuntaan.

Karjalan tasavallassa jättiputkia kasvaa kesannolle jätetyillä pelloilla, jotka jäivät viljelemättä sen jälkeen, kun kolhoosit ja sovhoosit lopetettiin. Teiden varsilla jopa viiden metrin korkeuteen nousevat jättiputket rehottavat entisillä peruna- ja viljapelloilla. Metsiin se ei juuri leviä.

Neuvostoaikana jättiputkea viljeltiin Venäjän Karjalassa nautaeläinten ja lampaiden rehuksi, mutta tästä on luovuttu muun muassa sen vuoksi, että jättiputkilla ruokittujen lehmien maidon väitettiin maistuvan pahalta.

Suomen ja Karjalan tasavallan välinen raja on yksi jyrkimmistä elintasorajoista Euroopassa.

Karjalan väestö on vanhaa ja väsynyttä eikä se jaksa taistella jättiputkia vastaan. Nuoret ovat lähteneet isoihin kaupunkeihin ja osa Suomeenkin. Vanhat puutalot mätänevät käsiin. Työpaikkoja ei juuri ole. Kotitarveviljely on olennainen osa paikallisen väestön toimeentuloa, minkä vuoksi vieraslajit, kuten jättiputki, haittaavat konkreettisesti ihmisten toimeentuloa.

Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on käynnissä yhteinen vieraslajien torjunnan keinoihin, vapaaehtoistyöhön ja tiedonvaihtoon keskittyvä hanke, mutta työ on vasta alussa. Suomen puolelta työryhmää vetää Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Hanna Koivula ja Venäjältä tutkija Nadezhda Mikhailova.

Koivula myöntää, että tehtävä on vaikea ja vasta alussa. Nyt työ on siinä vaiheessa, että eri osapuolet vaihtavat tietoja ja parhaita käytäntöjä, myöhemmin hyödynnetään tuloksia riskiarvioiden tekemiseen.

Hankkeen rahoittajina ovat EU, Suomi ja Venäjä CBC Karelia rahoitusohjelman kautta. Koivula kertoo, että venäläinen osapuoli suhtautuu jättiputkiongelmaan vakavasti.

Iholle joutuessaan jättiputken kasvineste aiheuttaa yhdessä auringon valon kanssa palovamman, mikä tekee kasvin torjunnasta hankalaa ja tarkkaa suojautumista vaativaa. Siksi Suomessa kasvin torjunta suositellaan jätettäväksi ammattilaisille.

Omilla mailla ja pienemmillä aloilla jättiputkea voi turvallisimmin torjua peittämällä kasvustot muovilla. Peittäminen tehdään aikaisin keväällä ennen kuin versot ehtivät kasvaa liian korkeiksi, ja muovi pitäisi pitää paikoillaan kaksi vuotta.

Jättiputket muistuttavat karhun-, ukon- ja väinönputkia, mutta ovat niin paljon isompia, että niistä ei voi erehtyä. Jättiputket kasvavat 4–5 metriä korkeiksi vihreiksi metsiksi teiden varteen. Niiden varret ovat ranteen paksuisia.

Monihaarainen kupera kukinto on puoli metriä halkaisijaltaan. Läpimitaltaan puolitoista metriä leveät lehdet ovat päällekkäisinä kerroksina ja vievät valon muilta kasveilta.

Jättiputki

Jättiputkia on kolmea lajia. Ne ovat alun perin Kaukasiasta ja lounaisesta Aasiasta.

Niitä tuotiin koristekasviksi Eurooppaan jo 1800-luvun alkupuolella. Suomessa jättiputki on jo ollut koristekasvina jo 1800-luvun lopulla, mutta se alkoi yleistyä vasta 1960–1970-luvuilla.

Jättiputkien tuhannet siemenet voivat muodostaa näkymättömän siemenpankin ja säilyä maaperässä itämiskykyisinä vuosikausia.

Jättiputken torjunnassa tulee estää uusien siementen syntyminen. Yksi kasvi saattaa tehdä jopa 80 000 siementä.

Paras aika torjua jättiputkia on varhain keväällä. Jättiputkien kimppuun kannattaa käydä sen jälkeen, kun ne ovat kukkineet, mutta eivät ole vielä ehtineet kasvattaa siemeniä.

Ensimmäisen vuoden taimia voi kitkeä käsin, isommat on myrkytettävä tai katkaistava pistolapiolla.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

"Suomen ja Karjalan tasavallan välinen raja on yksi jyrkimmistä elintasorajoista Euroopassa."

Tämä asiantila voitaisiin muuttaa yhdistämällä Karjalan tasavalta ja Suomi. Saataisiin Karjala nykyaikaan länsimaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi 😉

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasvisto ei ole vieraslaji , jos sitä ihminen ei tuo tarkoituksella. Esihistorialliset ja ihmismuistin tai miesmuistin ylittävät eivät olleet vieraslajeja, mikäli teoria jääkausista pitää paikkansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla Venäjän Venäjän Karjalan oma ja sisäinen asia eikä kuulu meille mitä niiden pelloilla kasvaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joskus aikaa sitten luin jostakin julkaisusta, että jättiputken siemenet tulivat Stalinin Neuvostoliittoon amerikkalaisten siemenviljalähetyksessä -50 luvulla - ja ihan tarkoituksella...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi, voi sentään! Milloin naapurimaan jättiputkiongelmasta on tullut myös meidän ongelma!? Miksi niin!? Hoitakoot itse omat asiansa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vieraslajit voivat muuttolintujen mukana levitä Suomen puolelle. Pitää organisoida talkoot vieraslajien hävittämiseksi Vienan-Karjalasta. Koivula voi tehdä aloitteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jättiputki osataan torjua Suomen puolella hyvin. Väestöstä tyhjentyvässä Vienan-Karjalassa ongelma poistuu automaattisesti kun alue metsittyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

”Näkymätön siemenpankki”? Varmaan Venäjän armeija suojelee noita kun yrittää saada näkymättömyyden siirrettyä maastovaatteeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Kyllä, Venäjäkin varustautuu, mitä (varustaumista) pidetään hyvänä asiana myös meillä.

Mmmmh, "naapurien kanssa sotimiseen", lähtikö nyt hieman keulimaan?

Vakavammin: Vieraslajit ja ympäristöongelmat eivät kunnioita valtakunnan rajoja. Siksi on hyvä olla torjumassa ulkoista uhkaa myös muualla.

Näissä asioissa Venäjä on vielä kehitysmaa, kuten Suomi muutama kymmenen vuotta sitten. Siksi auttava käsi on syytä tarjota ja toivoa, että asenteet muuttuisivat myös siellä.

Rajalla räkyttämällä se ei onnistu, yhteistyöllä paremmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi ei ole ollut kehitysmaa muutama vuosikymmen sitten! Jyrkkä kulttuuri- ja elintasoraja itään on ollut koko historiallisen ajan.

Yhteistyötä ja/tai rahan lappamista itään on harrastettu jo vuodesta 1944 ilman näkyvää tulosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kyllä voi puhua mistään jyrkästä rajasta. Suomi oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vielä kehitysmaa ja sotienkin jälkeen vielä kehittyvä maa. Venäjällä elintaso oli aikalailla tasoissa tai jopa korkeampi aina siihen asti kunnes kommunistit alkoivat hääräämään. Elintaso nousi absoluuttisesti Suomessa kohisten vasta siinä 70-luvulta alkaen.

Kehitysmaalla NIINPÄ kyllä taisi tarkoittaa vieraslajien torjuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonto hoitaa homman poistaa vieras lajin pallolta ( ihmisen ) ja sille ei voida mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai pitäisi talkoisiin lähteä suomalaisille maatiloille. Eikö riitä ilmaiset eu tuet, muitten pitäisi vielä tehdä työtkin. Röyhkeäksi menee, alan ostamaan ulkolaisia tuotteita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö tuossa EU:n ilmastopaneelissa vastikään johtavien asiantuntijoiden ja kärkipolitikkojen toimesta juuri todettu, vieraslajien geeneissä on sellaisia tekijöitä, että ne ovat uhka erityisesti pohjoismaille. Ruotsissa ollaan jo vieraslajien kanssa siinä pisteessä, että vieraslajeja ei enää pystytä torjumaan. Suomessa tulisi alkaa räväkkä vieraslajien torjunta, jotta Ruotsin tekemät virheet vältettäisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se ihme, että Suomesta riittää ilmaista työvoimaa Venäjälle, miksi ei kotimaan maatalouteen riitä ilmaistyötä maanviljelijöiden avuksi, kyllä tarvetta on täälläki, mutta ei, Suomi antaa oman apunsa vain ulukomaille, saa täällä ihmetellä kun maatilat on velkavetoisia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

15:02
"Minun pelkoni, kipuni ja toiveeni ohitettiin täysin", sanoo rovaniemeläinen Sanna – Osalle naisista synnytys on katkera kokemus, joka jättää mielen haavoille jopa vuosiksi Tilaajille
14:26
Kuninkaita kaatui shakkiturnauksessa Oulun pääkirjastossa – nopea shakkipeli kestää kymmenestä minuutista alle tuntiin
14:21
Auto törmäsi hitaassa vauhdissa rakennuksen seinään Tornion keskustassa, vahingot jäivät pieniksi
14:00
Pompeiji on yhä tutkijoiden aarreaitta, joka välittää tietoa modernista ja naisia arvostavasta yhteiskunnasta – Ria Berg löysi muinaisesta lyhdystä tekstiviestin menneisyydestä Tilaajille
13:47
Ilmatieteen laitos varoittaa: Ajokeli muuttuu iltapäivällä huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – taivaalta tulee lunta ja räntää
12:57
Nuoria houkutellaan suomalais-ugrilaisten kielten pariin somessa – 22-vuotias udmurtti Anastasiya Ivanova laulaa Instagramissa omalla kielellään
12:56
Kaupunginojan pinnalta löytyi öljyä Raksilassa, pelastuslaitos selvittää tilannetta ja aineen alkuperää
31
Analyysi: Anne Berner-shown jälkeen uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus
30
Y-sukupolvi odottaa esimieheltä kahdenkeskisiä keskusteluja – "Milleniaalit haluavat mennä eteenpäin osaamisessaan, tavoitteet ovat heille tärkeitä"
25
Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa
25
Omistaja yllätti autoonsa murtautuneen miehen ja huitoi tätä kepillä Rovaniemellä – murtautuja ja auton omistaja otettiin kiinni
18
Korkein oikeus kumosi Pelson vartijan murhanneen vangin vapauttamispäätöksen – Vanki oli liittynyt United Brotherhoodin jäseneksi
15
Suomi valmistautuu pienydinreaktorien luvitukseen
10
Poliisi: Kuljetusyritykset varoittavat toisiaan liikennevalvonnasta Kainuussa – vaikeuttaa ylikuormien kontrollointia ja vaarantaa turvallisuutta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Ranuan ja Posion kunnissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pelottava ihminen?

Joidenkin mielestä ihminen, jota ei voi höynäyttää ja sanoo suoraan, kuin asiat on, ovat pelottavia, minusta loistavia i... Lue lisää...
tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image