Ulkomaat

Venäläistä jätehuoltoa: kaikki samaan säkkiin ja säkki metsään – jätteisiin hukkuva maa yrittää luoda kier­rä­tys­kult­tuu­ria tyhjästä

Moskovan alueella viime joulukuussa aloittanut EcoLine Voskresensk on esimerkki jätteenkäsittelylaitoksesta, jossa sekajätettä lajitellaan pitkälti käsin. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan suunta pitäisi saada jälkilajittelusta kohti erilliskeräystä. KUVA: SERGEI CHIRIKOV
Ulkomaat 8.10.2019 6:30
Jami Jokinen

Venäjän jättimäisestä jäteuudistuksesta toivotaan jättipottia suomalaisille yrityksille. Niinistön ja Putinin hehkuttama yhteistyö voi onnistuessaan olla iso palvelus myös ympäristölle.

Seitsemän miljardia tonnia jätettä vuodessa, ainakin 15 000 laitonta kaatopaikkaa, luontoon leviävät vaaralliset jätteet ja käytännössä olematon lajittelu- ja kierrätyskulttuuri.

Luvut ovat isompia, mutta muuten Venäjällä jätehuolto on monella tavoin kuin 1970-luvun alun Suomessa.

– Valtava jätekriisi on päällä, ja jätettä tulee lisää koko ajan, sanoo suomalais-venäläisen kauppakamarin (SVKK) kehityspäällikkö Tarja Teittinen.

Kaatopaikat ovat takapihoilla

Vuosikymmeniä retuperällä olleen jätehuollon ongelmat ovat lopulta iskeneet konkreettisesti venäläisten arkeen.

Yhä suuremmiksi paisuneet kaatopaikat ovat varsinkin suurkaupungeissa käytännössä ihmisten takapihoilla. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Moskovassa lapsia on joutunut sairaalaankin kaatopaikkojen vuoksi.

– Asunnon myynnissä hyvä argumentti on se, jos kaatopaikka ei haise, kertoo SVKK:n kestävän kehityksen asiantuntija Jekaterina Pääkkönen.

Muutos on kuitenkin tulollaan. Kun jätteisiin hukkuva Moskova päätti kuljettaa roskansa arktiseen Arkangeliin, nousivat kansalaiset barrikadeille.

– Jätteiden vuoksi on ollut koviakin mielenosoituksia. Kansalaismielipide on alkanut kääntyä sille kannalle, että jotakin pitää tehdä, Teittinen sanoo.

Suomi pyrkii pääsemään muutoksen kyytiin. Motiiveja ovat sekä ympäristö että vientibisnes.

Asia nousi esille jopa presidenttien tapaamisessa elokuussa, jolloin Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kehuivat maiden yhteistyötä jätehuollossa.

Tavoitteet ovat kovia

Vuoden alussa voimaan astunut Venäjän uusi jätelainsäädäntö muutti aiemmin täysin villin yhdyskuntajätehuollon keskitetyksi. Kaupungeilla ja alueilla on nyt oltava kilpailutettu jäteoperaattori, joskin esimerkiksi Moskova ja Pietari saivat tähän kolmen vuoden lisäajan.

– Operaattoreilla pitäisi olla koko ketju hallussaan keräyksestä käsittelyyn, Pääkkönen kertoo.

Lakiuudistukseen liittyi myös päätös suljettavista ja toimintaansa jatkavista kaatopaikoista. Operaattoreille se tarkoittaa kasvavaa painetta kehittää ratkaisuja jätteiden lajitteluun, kierrätykseen ja loppukäsittelyyn.

Kierrätys- tai hyötykäyttötavoitteet ovat kovia. Vuonna 2024 yhdyskuntajätteestä pitäisi kiertää 36 prosenttia ja päätyä muuhun käsittelyyn 60 prosenttia. Ero nykyiseen on valtava, sillä lähes kaikki on päätynyt suoraan kaatopaikalle.

Oleellista on myös se, että nyt jätehuollolla pitäisi olla selvä vastuutaho. Sen pitäisi tehostaa valvontaa.

– Jätehuolto on ollut hämäräbisnestä 1990-luvulta asti.

Lajitellako etu- vai jälkikäteen?

Kärjistettynä venäläinen jätehuolto on toiminut ja toimii monissa paikoissa yhä näin: roskasäkkiin laitetaan kaikki biojätteestä lasipulloihin ja kuumemittarista säilyketölkkeihin, säkki viskataan autoon ja se kippaa lastin metsään.

– Kierrätystä ei käytännössä näe, ja kaikenlainen erilliskeräys on aivan alkutekijöissään, Teittinen sanoo.

Uuden lainsäädännön myötä joissakin suurkaupungeissa yritetään nyt päästä ensimmäiseen vaiheeseen, jossa kerätään erikseen märkä ja kuiva jäte. Oudolta vaikuttava jaottelu johtuu siitä, että kierrätys toimii "jälkikäteen".

– Monessa paikassa kehitetään lajittelukomplekseja, joissa erotellaan sekajätteestä se, mikä on eroteltavissa, Pääkkönen selittää.

– Metalli ja lasi on kohtuullisen helppo erottaa. Ongelma on se, että kun biojäte heitetään paperin ja pahvin päälle, niin ne on menetetty.

Jälkijättöinen lajittelu ei mahdollista yhtä tehokasta kierrätystä kuin jätteiden lajittelu syntypaikalla ja erilliskeräys. Iso kysymys erityisesti ympäristövaikutusten kannalta onkin se, kumpaan suuntaan Venäjällä mennään.

– Oma pelkoni on se, että jos sekajätteen käsittelylaitoksille löytyy nyt investointirahaa, erilliskeräystä tullaan sen jälkeen vastustamaan, Pääkkönen sanoo.

Kierrätyskulttuurissa pientä heräämistä

Kun maassa ei ole käytännössä lainkaan kierrätyskulttuuria, on jo kahden kategorian lajittelu valtava muutos. Edes tähän ei ole monessa paikassa päästy.

Toivoa on silti.

Teittisen ja Pääkkösen mukaan vielä vuosi sitten esimerkiksi Pietarissa päättäjät ja jätehuoltoyritykset olivat varmoja, etteivät kuluttajat tule koskaan lajittelemaan jätteitään.

– Nyt kelkka on kääntynyt ja viesti on mennyt perille.

Jätehuoltoon otetaan mallia Suomesta ja muista Euroopan maista. Teittisen mukaan myös kansalaiset ovat paikoin osoittaneet viranomaisille, että valmiuksia jätteiden lajitteluun on.

– Valistuneet nuorehkot venäläiset alkavat vaatia erilliskeräystä. Aktiiviset ihmiset näkevät paljon vaivaa toimittaakseen jätteensä erilliskeräyksiin ja kaupungeissa järjestetään paljon tapahtumia, Teittinen kertoo.

Yksi motiivi on raha. Jo valmiiksi tiukoilla olevilta venäläisiltä veloitettavat, jätehuollon kattavat kunnallishuoltomaksut ovat nousseet uuden lain mukana.

– Kansalaiset ovat käärmeissään. He odottavat, että palvelu alkaisi myös parantua.

Toisaalta vain joka toinen on suostunut ylipäätään maksamaan. He haluavat ensin nähdä, mitä rahalla saa. Tämä taas jarruttaa jäteoperaattorien mahdollisuuksia investoida.

Pääkkösen mukaan monet delegaatiot ovatkin tulleet Suomeen katsomaan erityisesti sitä, miten täällä on saatu aikaan toimiva jätehuolto näin alhaisilla maksuilla.

Kierrätyksen muna ja kana

Toimivakaan erilliskeräys ei vielä riitä. Teittisen mukaan tulppana on heti seuraava vaihe.

– Kierrätysraaka-aineen hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä. Vasta kun alkaa löytyä jälkimarkkinoita, kierrätys kiihtyy.

Ongelmaa vaikeuttaa muna ja kana -asetelma.

Vaikka maa hukkuu jätteisiin, huonosti toimivan järjestelmän vuoksi kierrätysraaka-aineita tarvitseville yrityksille ei aina riitä materiaalia. Pääkkösen mukaan esimerkiksi kierrätysmuovin tuonti kasvoi viime vuonna kolmanneksen.

Tehokkaaseen erilliskeräykseen liitetty nykyaikainen jätteenpoltto tarjoaisi nopeita ratkaisuja jätevuorten pienentämiseen, mutta polttolaitokset eivät tunnu venäläisille kelpaavan. Sekin johtuu Teittisen mukaan kansalaismielipiteestä.

– Venäläiset eivät luota siihen, että laitoksiin hankittaisiin kunnon savunpuhdistus.

Suomalaisille etsitään kokonaisuuksia

Yhteiskunnan perustoimintoihin kuuluvan alan jättimullistus avaa ulkomaisille yrityksille huimasti bisnesmahdollisuuksia.

SVKK on kuluvan vuoden ajan pyrkinyt avaamaan suomalaiselle ympäristöalalle ovia ja löytää yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä on tehty vientimahdollisuuksia kehittävän Team Finlandin kanssa työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön tuella.

Monet yritykset ovat toki toimineet itänaapurissa jo pitkään, ja yksittäisiä kauppoja syntyy koko ajan. Nyt yritetään keskittyä kokonaisiin laitoksiin, kuljetusketjuihin ja muihin mittaviin projekteihin.

Erittäin suuri kysymys on käytöstä poistuvien kaatopaikkojen sulkeminen ja siihen liittyvä osaaminen.

– Sekä Suomen että Venäjän valtioiden puolella on tavoitteena saada tehtyä isoja kokonaisratkaisuja. Siinä on paljon tekemistä vielä Suomenkin päässä, Pääkkönen miettii.

Toisaalta liian suurta ei voi tavoitella. Venäjällä jätevirrat ovat niin mittavia, että suomalaisyritysten volyymi ei riitä kuin laajalla yhteistyöllä.

Parhaat mahdollisuudet saattavatkin löytyä Pietarin ja Moskovan sijaan muista isoista kaupungeista. Niissä on myös vähemmän kansainvälistä kilpailua.

Julkishallinnon osaaminen on vientituote

Yritysosaamisen lisäksi Suomella voisi olla paljon annettavaa julkishallinnon puolella.

Pari viikkoa sitten Suomessa vieraili 12 federaation alueen korkeinta johtoa kuvernööreistä kaupunginjohtajiin ja ympäristöministereihin. Heitä kiinnosti erityisesti jätealan valvonta.

– Venäjällä lainsäädäntö alkaa olla hyvää, mutta kysymys kuuluu, miten sitä valvotaan. He olivat ihmeissään siitä, millaisia sanktioita Suomessa voi jätehuollossa saada.

Koko federaation tasolla jäteuudistuksen toteutuksesta vastaa uusi valtiollinen jäteoperaattori REO. Sen johtaja Denis Butsajev vieraili Suomessa viime viikolla.

Lainsäädännön kehittämisen ja tilastoinnin lisäksi REO:n pitäisi kehittää alan rahoitusinstrumentteja. Pääkkösen mukaan juuri rahoitusongelmat nousevat esille yhä uudelleen.

– Kun venäläisten kanssa käydään suomalaisilla jätteenkäsittelylaitoksilla, ensimmäinen kysymys on se, miten ihmeessä niistä on saatu kannattavaa liiketoimintaa ilman valtion tukea.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (42)

Eivätkö vielä ole keksineet, että jätteet voi kuljettaa merelle ja upottaa sinne?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muhoksella, lähes keskustassa menee monesta omakotitalosta viemäri putki oulujokeen. Ei tarvitse maksaa jätevesimaksua, eli edullista. Milloinhan se jätevesilaki tulee Muhokselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muhoksen kunnan käyttövedet siirtyvät siirtoviemäreitä pitkin Oulun kaupungin Taskilan jätevesien puhdistuslaitokselle. Voi katsoa netistä Oulunvesi.Fi ja valitsemalla alavalikko Laatu ja ympäristö !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millainen hallinto, sellainen ympäristö. Venäjällä ei ole vapaata lehdistöä,joka raportoisi väärinkäytöksistä ja tässä on tulos. Kun jätehuoltoyhtiö on Putinia lähellä olevan oligarkin hallussa, sen toiminnasta valittaminen on hengenvaarallista. Niinpä koko Venäjä muuttuu vähitellen kaatopaikaksi, näköispatsaaksi Putinin hallinnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Auttaiskohan asiaa, jos jätteiden toimittamisesta keräyspisteisiin maksettaisiin? Kaikkiin ostotuotteisiin voisi sisällyttää pantin, jonka saisi takaisin vain asianmukaisesti lajitelluista jätteistä. Tämä voisi koskea niin pakkausmateriaaleja kuin myös biojätettä. Tätä varten voisi perustaa tuhansia kunnallisten jätteentarkastajien virkoja ja satojatuhansia jätekansalaisten vakansseja. Roskikset olisivat jätehenkilöiden toimistojen yhteydessä ja näitä toimistoja voisi olla yksi jokaista taloyhtiötä kohden. Eikö olisikin hienoa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hei haloo … Venäjällä keskieläke on noin 150 euroa ja keskipalkka noin 400 euroa kuukaudessa. Nälkään kuolemassa jo nyt niin miten ihmeessä pantteja maksavat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No naapurissa ei ruoka maksakaan kuten täällä. Siksi palkat moiset.
SItä samaahan edellinen hallitus koetti kammeta myös ettei tarvis palkkoja maksaa yhtään enempää kuin itänaapurissa.
Toki eivät ajatelleet että voitot olis tippuneet sitten samalla tavalla.
Eivät kyllä muutakaan osanneet ajatella....Mutta hetken voitto, muusta viis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nostakaa vaan kaatopaikka maksuja täällä kotimaassa niin ihmiset alkavat heittämään roskansa metsiin tai teiden varsille niin kuin on käynyt muissa maissa. Yritetään vaan rahastaa kaikella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama tapahtuu Suomessa myös pian (ja tätä tapahtuu jo nyt) mikäli jätemaksuja ei alenneta. Jätehuollostakin annettiin kehittyä bisnes ja seuraukset näkyvät jo. Jätteet viedään metsään.Kuka alkaa maksamaan jätteestä kaatopaikalle vietäessä hurjia summia? Ennen kaatopaikalle vienti oli ilmaista ja kuului veronmaksun vastineenksi nyt on alkaneet hyvät veljet kääntämään verorahat ja ja vielä maksattavat ylihintaa jätteestäkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä joku Putinin oligarkki ottaa tästäkin monopolin KUN ENSIN KANSA ON PAKOTETTU lajittelemaan kaikki roskan alkulähteillä, kuten kotona.
Se tietenkin edellyttää että siitä tienaa enemmän kuin nykyisestä systeemistä, koska voitot ohjaavat oligarkkien toimintaa kaikkialla maailmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjällä on naapuri joka hoitaa ja kustantaa vedenpuhdistamot ja projektit. Ottaa vaan sen malkan pois omasta silmästä, joo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen 60-lukua ja Venäjän tätä päivää ei voi verrata keskenään . 60- luvun Suomessa ei tullut jätettä samalla vauhdilla kuin nyky Suomessa ja Venäjällä. Silloi teki muovi vasta tuloaan. Pakkausmatriaalina oli paperi ja naru jotka poltettin syttönä uunissa. Samoin lasi oli kysyttyä huusholleissa ,jopa metsästä löydetty viinapullo (tyhjä) kannettiin kotiin marjapulloksi. Suomen asettamat Rakennusjätteen huikeat maksut ihmetyttää. Ei ihme jos moni polttaa jätteensä jotka rakennuksilta tulee tai kantaa metsään ,NykySuomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjän jätehuolto on samanlaista kuin Suomen maaseudulla nykyäänkin.
Laittomia kaatopaikkoja löytyy joka kylästä ja kirkonkylästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ite kattelin laskettelukeskuksen parkkipaikalla, kun nämä nuoret valistuneet ja muutosta vaativat neu.. venäjän kansalaiset siivosivat autoa. Kaikki roskat nostettiin hienosta maastoautosta nättiin kekoon auton viereen. Sitten pakitettiin pois ruudusta ja suunnattiin keula takaisin kohti suurta ja mahtavaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ne osaa. Ne toimivat kuin saastuneessa ja roskaisessa kotimaassaan. Niitä pitäisi opettaa miten Suomessa toimitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä 1990-luvulla suomessa oli samanlaista jätehuoltoa, kuin venäjällä nyt. Turha suomen on elvistellä. Nykyään naapurit kyttäävät toisiaan niin kuin itäsaksassa aikanaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Emme elä enää historiassa, ja jokainen sivistysmaa kykenee ja haluaa pitää ympäristöstään huolta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (42)

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image