Syyrian sisällissodassa on tänä vuonna kuollut 19 666 ihmistä, arvioi tarkkailijajärjestö Syrian Observatory for Human Rights. Luku on konfliktin toistaiseksi pienin vuotuinen uhrimäärä.
Lähes kahdeksan vuotta kestäneen sodan verisintä aikaa olivat vuodet 2013–2014, jolloin uhreja oli yli 70 000 molempina vuosina.
Tarkkailijan arvion mukaan vuonna 2018 kuolleiden joukossa on yli 6 300 siviiliä, joista lapsia oli yli 1 400. Britanniasta käsin Syyrian sotaa seuraavalla tarkkailijalla on laaja verkosto paikallisia lähteitä, joihin se arvionsa perustaa.
Syyrian sodan on arveltu kulkevan hitaasti kohti loppuaan, mutta epävarmuutta lisää Yhdysvaltain äkillinen päätös vetää joukkonsa maasta.
Päätös näyttäytyi sunnuntaina entistä hämmentävämmässä valossa, kun alun perin julistetusta 30 päivän aikarajasta näytettiin lipsuvan. Republikaanisenaattori Lindsey Graham kertoi sunnuntaisen tapaamisen jälkeen, että presidentti Donald Trump on luvannut toistaiseksi jarruttaa suunnitelmia vetäytyä Syyriasta siihen asti, että äärijärjestö Isis on voitettu.
– En ole koskaan aiemmin tuntenut oloani yhtä hyväksi sen suhteen, mihin olemme menossa, kuin nyt keskusteltuani presidentin ja (pääesikunnan johtaja, kenraali Joseph) Dunfordin kanssa. Mielestäni hidastamme tahtia järkevällä tavalla, Graham sanoi CNN:n mukaan.
Valkoinen talo ei ole kommentoinut Grahamin väitteitä vetäytymisaikataulun muutoksista. Presidentti ilmoitti pari viikkoa sitten vetävänsä kaikki Yhdysvaltojen joukot Syyriasta välittömästi. Hän perusteli päätöstä sillä, että Isis on lyöty. Yhdysvalloilla on Syyriassa noin 2 000 sotilasta.
Kurdit saivat tukea Assadin hallinnolta
Äkillinen vetäytymispäätös sai runsaasti kritiikkiä osakseen. Seurauksena puolustusministeri Jim Mattis jätti erokirjeensä presidentille, ja myös Yhdysvaltojen edustajana äärijärjestö Isisin vastaisessa koalitiossa työskennellyt Brett McGurk ilmoitti lähtevänsä tehtävästään suunniteltua aiemmin.
Vetäytymispäätöksellä on ollut jo yksi merkittävä seuraus Syyrian tilanteessa. Yhdysvaltain lähtiessä liittolaisia vaille jäävät kurdijoukot ovat lyöneet hynttyyt yhteen Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallituksen kanssa.
Perjantaina Syyrian armeijan joukot saapuivat yllättäen kurdien tueksi Manbijin kaupungin laitamille Pohjois-Syyriassa. Kaupungin edustajan Nura al-Hamedin mukaan asiasta sovittiin Venäjän hallinnoimissa neuvotteluissa. Tarkoituksena on luoda puskurivyöhyke Turkin ja alueella operoivien kurdijoukkojen väliin.
– Kutsumme Syyrian hallituksen joukot ottamaan haltuunsa ne alueet, joilta olemme vetäytyneet, ja suojelemaan niitä Turkin invaasiolta, kurditaistelijoiden YPG-joukkojen julkilausumassa sanottiin perjantaina.
Kurditaistelijoita terroristeina pitävä Turkki tuomitsi heti tuoreeltaan kurdien ja Syyrian hallituksen toimet. Turkin mukaan kurditaistelijoilla "ei ole oikeutta pyytää Damaskokselta apua". Manbij sijaitsee aivan Turkin rajan pinnassa.
Manbijin kaupunki on ollut Yhdysvaltain joukkojen tukikohtana Syyriassa. Paikalla olevan uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajan mukaan vielä sunnuntaina tähtilippu liehui kaupungissa Yhdysvaltain partioivissa panssariajoneuvoissa.
Idlibin alue sodan suurin solmu
Yhdysvaltain vetäytyessä vaikutusvaltaisimmiksi ulkovalloiksi Syyriassa jäävät Assadin hallintoa tukevat Venäjä ja Iran.
– Israelin ilmaiskuja Syyriassa, saudit jatkavat sotaansa Jemenissä, Turkki valmistautuu hyökkäämään Syyrian kurdien kimppuun, Assad yhä vallassa ja Isis kaikkea muuta kuin voitettu. Tervetuloa Amerikan jälkeiseen Lähi-itään, kuvaili tilannetta pitkän linjan amerikkalaisdiplomaatti Richard N. Haass Twitterissä viime viikolla.
Syyrian maa-alueesta suurin osa on kapinallisilta laajoja alueita vallanneen Assadin hallinnon sekä maan koillisosia hallitsevan kurdijohtoisen liittouman hallussa. Kapinallisten ja äärijärjestö Isisin hallitsemat alueet ovat kutistuneet.
Kapinallisista suurin osa on keskittynyt Idlibin alueelle, ja alueella asuu myös valtava määrä siviilejä. Uutiskanava Al-Jazeeran mukaan Idlibissä on tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa ihmistä. Syyskuussa YK varoitti, että täysimittainen hyökkäys Idlibiin tietäisi 2000-luvun pahinta humanitaarista kriisiä, joka voisi ajaa jopa 800 000 ihmistä pakolaisiksi.
Syyrian sota on kestänyt lähes kahdeksan vuotta. Viime vuosina Assadin hallinnon selviäminen voittajana pitkästä konfliktista on näyttänyt yhä varmemmalta, ja havaittavissa on jo merkkejä siitä, että naapurimaat olisivat hyväksymässä Syyrian hallituksen takaisin diplomaattisen yhteisön jäseneksi.
Arabiemiraatit avasivat seitsemän vuoden tauon jälkeen suurlähetystön Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Maa katkaisi diplomaattiset suhteensa Syyriaan helmikuussa 2012.