Ulkomaat

"Japanissa ydin­on­net­to­muu­den riski huolestuttaa, mutta ilmasto ei" – Ja­pa­ni­lais­tut­ki­joi­ta kiinnostaa, miksi ydin­jä­te­ky­sy­mys on ollut Suomessa niin helppo

Shogo Nishibayashi (vas.) ja Takashi Nakazawa ovat erityisen kiinnostuneita siitä, mitä suomalaisen loppusijoitushyväksynnän taustalta löytyy. Olkiluodon vierailukeskuksessa tutkijat tutustuivat aihetta sivuavaan näyttelyyn, josta löytyy muun muassa aidon kokoinen jätekapseli.
Ulkomaat 7.9.2019 7:00 | Päivitetty 7.9.2019 13:13
Jami Jokinen

Saarivaltiossa jätteitä eivät halua sen enempää voimalakunnat kuin muutkaan, eikä edes Fukushiman saastunut onnettomuusalue kelpaa. Suomessa voimaloiden lupa on sidottu jäteratkaisuun, kun Japanissa yhtiöiden vastuu on vain taloudellinen.

Vaikka Japanissa on tulivuoria ja maanjäristyksiä, näyttää paikallinen vastustus pysyvän ydinjäteratkaisun pahimpana pullonkaulana.

Maan ydinvoimamyönteinen hallitus haluaisi käynnistää mahdollisimman monta Fukushiman onnettomuuden jälkeen suljettua reaktoria, mutta kansan enemmistö vastustaa ydinvoimaa.

Hallitus päätti jo vuonna 2000, että jätteet loppusijoitetaan kallioperään. Tieteellinen komissio katsoo väliaikaisen, maanpäällisen varaston olevan toistaiseksi parempi ratkaisu.

– Kun tällaisessa tilanteessa yritetään löytää paikkaa ydinjätteelle, näyttää onnistuminen hyvin vaikealta, sanoo apulaisprofessori Takashi Nakazawa japanilaisesta Shizuokan yliopistosta.

Tilanne erilainen, mutta ydinasiat samat

Sosiologian ja politiikan tutkija on Suomessa tekemässä haastatteluja tutkimushankkeeseen, joka keskittyy ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviin ongelmiin. Nakazawan mukana on ympäristöekonomisti, Rikkyon yliopiston yliassistentti Shogo Nishibayashi.

Japanin ydinjätekonfliktia analysoivaan tutkimukseen tarvitaan kansainvälistä vertailuaineistoa, ja siihen ovat valikoituneet muun muassa loppusijoituksen edelläkävijöinä pidetyt Suomi ja Ruotsi.

– Erityisesti minua kiinnostaa se, miten jätekysymys kytkeytyy täällä ydinvoiman rakentamiseen ja se, miten loppusijoituksen hyväksyttävyys on säilynyt niin pitkään, Nakazawa sanoo.

Japanissa on ollut toiminnassa 54 ydinreaktoria, ja käytettyä ydinpolttoainetta on kertynyt valtava määrä. Jätteen käsittelyn ydinasiat ovat samat kuin Suomessa: ratkaisun on oltava riittävän turvallinen, ja paikallinen hyväksyntä on saatava.

Maat ovat melkein toistensa täysiä vastakohtia

Suomi ja Japani ovat monessa suhteessa kuin yö ja päivä.

Suomessa ydinvoimalan luvitus on suoraan sidoksissa jäteratkaisuun: lupaa ei heltiä ilmanriittävän uskottavia suunnitelmia.

– Japanissa uuden ydinvoimalan voi rakentaa ilman minkäänlaista suunnitelmaa jätteille. Tämä on mielestäni iso ongelma, Nakazawa miettii.

Kun yhteyttä ei ole, ei ole myöskään erityisesti Ruotsissa nähtävää tilannetta, jossa voimalakunnat kilpailevat loppusijoituslaitoksen saamisesta alueelleen.

Japanin voimalakunnissa jätteitä ei haluta pitää missään tapauksessa.

– Kunnat ajattelevat, että ne ovat jo tehneet oman osansa kansalliselle energiantuotannolle, kun ne ovat sietäneet niin kauan ydinvoimalan riskejä.

Yhtiöillä on vain taloudellinen vastuu

Japanissa voimayhtiöillä onkin jätteistään vain taloudellinen vastuu.

Käytännön ratkaisu on tarkoitus löytää kansallisesti, ja siitä vastaa valtion ja yritysten yhteinen ydinjäteyhtiö Numo. Vertailun vuoksi: suomalainen Posiva on kokonaan voimayhtiöiden omistama.

Nakazawan mukaan Numo onkin monien mielestä pelkkä juoksupoika, ja todelliset päätökset tehdään suoraan siitä vastaavassa teollisuusministeriössä.

– Siksi Numo ei ole kovin vakavasti otettava yhtiö, ja paikalliset haluaisivat keskustella mieluummin suoraan hallituksen kanssa.

Ristiriita ei ainakaan helpota ongelmien ratkaisemista.

Aivan kuten Suomessa, Japanissakin on oltava ydinjätteiden loppusijoitukseen kohdekunnan lupa. Meistä poiketen lupa on saatava myös aluehallinnolta eli prefektuurilta.

– Japanissa on siis kaksi mahdollisuutta käyttää veto-oikeutta. Tämä tekee asiasta hyvin monimutkaisen, Nakazawa huomauttaa.

Loppusijoituslaitoksen kiinteistövero ja muut hyödyt keskittyvät yhteen kuntaan, ja siksi naapurit ja niiden mukana aluehallinto ovat yleensä asiaa vastaan.

Kunnanjohtajan sooloilu on jäänyt ainoaksi

Kun ydinvoimayhtiöt lähtevät Suomessa etsimään loppusijoituspaikkaa geologisin ja taloudellisin perustein, on paikallinen suostumus Japanissa vaihe numero yksi.

Ennen sitä ei tehdä edes kunnollisia geologisia tutkimuksia.

Numo on etsinyt vapaaehtoisia loppusijoituslaitoksen vastaanottajakuntia vuodesta 2002 saakka.

Vain yksi on nostanut kätensä. Kyseessä oli pieni Toyo, joka ilmoittautui vapaaehtoiseksi vuonna 2007.

– Se oli kunnanjohtajan oma päätös, eikä hän ollut kysynyt asiaa muilta. Ihmiset suuttuivat, ja Ilmoittautuminen peruutettiin nopeasti, Nakazawa naurahtaa.

– En tiedä, oliko kunnanjohtaja tosissaan. Ehkä hän halusi vain tietää, paljonko valtio maksaisi.

Apulaisprofessorin mukaan kymmenkunta muutakin kuntaa on matkan varrella miettinyt asiaa vakavasti. Tyypillisesti nämä ovat juuri taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevia, pieniä maaseutukuntia, joille valtion tuki olisi tervetullut.

– Mutta kun tieto asiasta päätyy kuntalaisille ja naapurikuntiin, alkaa voimakas vastustus.

Ilmasto ei ole mukana keskusteluissa

Ydinvoiman suosio romahti Japanissa Fukushiman onnettomuuden jälkeen.

Suomessa ydinvoiman kannatus on viime vuosina kasvanut erityisesti ilmastosyistä, ja voimayhtiöiden markkinointikin keskittyy vahvasti ilmastohyötyihin.

Japanissa ydinvoimalla ja ilmastokeskustelulla ei tutkijoiden mukaan ole käytännössä mitään yhteyttä.

– Hallitus on yrittänyt hiukan perustella ydinvoimaa ilmastolla, mutta sekin on vähentynyt, Nakazawa sanoo.

– Ihmisiä huolettaa ydinonnettomuuden riski, mutta ei ilmastonmuutos, Nishibayashi jatkaa.

Tutkijoiden mukaan japanilaiset eivät myöskään luota ydinvoimakysymyksissä sen enempää hallitukseen, yhtiöihin kuin valvoviin viranomaisiinkaan.

Fukushiman onnettomuuden jälkipyykki on osoittanut, että epäilyksille on ollut perusteita. Esimerkiksi valvovan viranomaisen toimintaa on sittemmin terävöitetty, mutta luottamus ei ole parantunut.

Tässäkin ero Suomeen on suuri, sillä meillä kansalaisten luottamus varsinkin Säteilyturvakeskukseen on erittäin korkeaa.

Ydinjätebussikaan ei näytä tehoavan

Hallitus ja Numo eivät ole luovuttaneet.

Pari vuotta sitten saarivaltion kaikki maa-alueet luokiteltiin loppusijoituskelpoisuuden perusteella. Geologisten yleispiirteiden lisäksi siinä huomioitiin muun muassa kaivosteollisuus ja sijainti suhteessa rannikkoon, sillä jätteet on tarkoitus kuljettaa vesitse.

Kartan julkaisu aloitti uuden vastustuksen aallon. Vihreällä merkityissä kunnissa tulkittiin, että loppusijoituslaitosta yritetään tunkea väkisin johonkin niistä.

Viime aikoina Numo on yrittänyt rakentaa luottamusta alhaaltapäin, nuoremmista sukupolvista. Sen enempää kouluissa kiertävä, lapsenomaisten hahmojen varaan rakennettu ydinjätebussi kuin some-kampanjatkaan eivät kuitenkaan näytä tehoavan.

Tilanne vaikuttaa epätoivoiselta. Toistaiseksi on etsitty turhaan paikkaa 4000 jätekapselille, mutta sekään ei riittäisi kuin alkuun – ei sittenkään, vaikka suurin osa suljetuista reaktoreista jätettäisiin käynnistämättä.

– Kysyin Numolta, miten he luulevat löytävänsä paikan useammalle loppusijoituslaitokselle. He vastasivat, että ne löytyvät kyllä, Nakazawa ihmettelee.

Kunnat haluavat, että onnettomuusalue kunnostetaan

Vaikka virallisesti etsitään kansallista ratkaisua, tihkui pian Fukushiman onnettomuuden jälkeen myös toisenlaisia tietoja.

Niiden mukaan Japani ja Yhdysvallat neuvottelivat Mongolian kanssa sinne rakennettavista loppusijoitustiloista. Nakazawan mukaan maa olisi saanut vastineena ydintekniikkaa.

– Tästä suunnitelmasta ei ole kuulunut mitään vuosikausiin, Nakazawa sanoo.

Tällä hetkellä keskustelua käydään myös siitä, olisiko Fukushima Daiichin onnettomuusvoimala-alue sittenkin paras vaihtoehto loppusijoitukselle kotimaassa. Perustelut ovat loogisia.

– Alue on saastunut ja paljon ihmisiä on joutunut muuttamaan pois. Lisäksi sinne rakennetaan jo matala-aktiivisen jätteen varastoa, Nishibayashi listaa.

Okuman ja Futaman kunnat vastustavat kuitenkin ajatusta kiivaasti.

– Ne näkevät mieluummin, että saastuneet alueet kunnostetaan ja ihmiset muuttavat takaisin.

Juttua muokattu 7.9. kello 13.13. Poistettu maininta siitä, että Japani olisi ydinasevalta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (37)

Ainoa järkevä ratkaisu on todeta, että nykyisenkaltaisen ydinjätteen tuottaminen oli välivaihe ja uudelleenkäyttää nykyinen käytetty ydinpolttoaine hyötöreaktoreissa. "Ikuisesti" radioaktiivista käytettyä polttoainetta käyttävään teknologiaan jämähtäminen johtui suurvaltojen halusta estää potentiaalisesti asekelpoista uraania tuottavan teknologian leviäminen. Jo pitkään tunnetulla hyötöreaktoriteknologialla on mahdollista tuottaa ydinreaktoreita, joiden käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisaktiivisuus on vaarallisella tasolla vain muutaman sadan vuoden ajan ja jotka lisäksi pystyisivät käyttämään polttoaineenaan nykyisten reaktorien tuottamaa käytettyä polttoainetta. Poliittisista syistä tähän ei ole menty. Ja tämä on faktaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jopas vitsiä pukkaa. "Suomessa ydinvoimalan luvitus on suoraan sidoksissa jäteratkaisuun: lupaa ei heltiä ilmanriittävän uskottavia suunnitelmia." Fennovoimalla ei ole ydinjätteelle ratkaisua mutta silti ydinvoimalan alueella tehdään rakennustöitä. Nähtävästi lupa tulee vaikka suunnitelmissa olisi loppusijoituspaikkana vanha lato.

Posivan loppusijoitusluola ja kapselit ovat halpoja virityksiä jotka eivät kestäisi tarkempaa analyysia ja simulaatiota. Posivan tarkoituksena on laittaa polttoainesauvat semmoisenaan kupari-rauta säiliöön. Kupariosa suojaisi korroosiolta ja toimii vesi- ja kaasutiiviinä vaippana. Tässä on paha virheolettamus että kupariosa säilyisi tuhansia vuosia tiiviinä. Rautaosan on tarkoitus kestää kapseliin kohdistuva mekaaninen rasitus: pohjaveden ja paisuneen bentoniitin aiheuttama paine sekä mahdollisista kallion liikkeistä aiheutuvat kuormitukset. Kuka pöljä kuvittelee että kallion liikkeissä mikään voisi pysyä ehjänä. Mikäli liikkumista tapahtuu niin voimat pusertavat kupari-rauta säiliöt kasaan kuin oluttölkin. Posivan tyypit eivät taida tietää että jalometallin (kupari) ja epäjalon metallin (rauta) välillä on sähkökemiallinen jännite joka syövyttää metallia.

Miten ihmeessä STUK ja poliitikot ovat voineet hyväksyä Posivan loppusijoitus ratkaisun koska ratkaisu on katastrofi. Maanpäällinen varastointikin olisi turvallisempi ratkaisu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Japanilaiset ovat fiksuja, kun eivät usko ilmastohömpötykseen. Ilmastohihuleille saattaa käydä näin nolosti ja voivat vieläpä nähdä hiilidioksidia ilmassa.

Ruotsalainen M/S Malmö, mukanaan ilmastoaktivisteja, on jäänyt merijään ympäröimäksi Svalbardissa ja alus on hädässä. Asiasta uutisoi norjalainen Nordlys-sanomalehti ja kysyy, että ”ovatko he kenties lukeneet mediasta, että alue olisi vapaa jäistä?”

Ilmastouskovaiset todella näyttävät kuvittelevan, että Arktisen alueen jääpeite olisi ”mennyttä”, ja tämä aiheuttaisi vedenpaisumuksen. Mutta todellisuudessa mittaukset eivät tue väittämää ja aktivistit ovat saaneet kokea tämän omakohtaisesti heidän laivansa jäätyä jäiden puristuksiin.

M/S Malmö lähti matkalleen ”ilmastomarssin” hengessä ja heidän tavoitteena oli seurata Pohjoisnavan tutkimusmatkailija Ludolf Schjelderupin matkaa 88 vuotta sitten. Odotettuaan sulaneita jäävuoria ja mannerjäätä, he ovat jäätyneellä merellä ja laiva on pysähtynyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sekavaa höpinää. Tutustu käsitteeseen "ilmastonmuutos", ja jos kykenet ymmärtämään mitä se faktuaalisessa merkityksessä tarkoittaa, tutki seuraavaksi mitkä ennusteet kussakin maanosassa ilmaston, sääolosuhteitten ja sitämyötä elinolosuhteiden ovat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos kun myönsit, että luetun ymmärtäminen ei ole vahvimpia puoliasi. Otan osaa ja nyt ymmärrän, miksi te ilmastohysteerikot selitätte aina satua, mutta sehän johtuu siitä, että ette vaan käsitä mikä on ilmastonmuutos.
Kerron sulle vielä, että ilmastonmuutokseen ei ihminen voi vaikuttaa, vaikka kuinka yritätte nähdä hiilidioksidin ilmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kysymys: Missä olet silloin, kun Olkiluoto 3 käynnistetään?

Katso vastaus "Ydinlaskeumataidetta".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen muutama hassu asukas ja muutama hassu reaktori eivät ole millään muotoa vertailukelpoisia Japanin kanssa. Käytössä on venäläistä tekniikkaa joka on kuin Zetor, mustaa sauhua tulee putkesta mutta toimii vielä 70 vuotiaana luotettavasti.

Jos Japanissa alettaisiin asukasmäärään nähden vouhottamaan ilmastonmuutoksen kanssa, vajoaisi koko maa kaaokseen. Tokion metropolialueella asuun 38 miljoonaa ihmistä. Siinä pitää muutama pistorasia asentaa kun aletaan pakko-autoilemaan sähköllä ja muulla humpuukilla, eikä niihin rasioihin tule virtaa, mistään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Loviisan laitoksen reaktorit, turbiinit, generaattorit ja muut keskeiset mekaaniset osat ovat Venäjältä, mutta laitos on muuten suunniteltu aivan erilaiseksi kuin itärajan takaiset sisaruksensa. Turvajärjestelmät, automaatio, suojaus yms. tulivat Siemensiltä sekä Westinghouselta. Olkiluodon nykyisin toiminnassa olevat laitokset ovat ruotsalaista ydinteknologiaa lattiasta kattoon.

Tokion alueella noin 40 miljoonaa ihmistä kulkee sähköllä töihin joka päivä. Siis enimmäkseen junalla, mutta myös metrolla. Siinä sitä pistorasiahommaa ihmeteltäväksi kerrakseen. Lisäksi 14% Tokiossa tehdyistä matkoista tehdään polkupyörällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaappanissa on pienempi autotiheys ko Euroopassa ja reilusti pienempi kuin usassa. Aika pöljä jo ajatuksenakin että Tokiolaiset henkilöautoilla pärtsäisivät kö sielon maaliman paras joukkoliikenne. Hetki ajatusta ennen avautumista...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ydinjätteet ovat 100 000 vuotta hengenvaarallisia, silti tuotamme niitä, vaikka emme edes tiedä mihin isoisämme isä laittoi lusikkansa 100 vuotta sitten lopetettuaan syömisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä Suomessa on ollut ydinjätettä 80-luvulta asti käytännössä maan pinnalla, eikä tässä vielä kukaan ole kuollut siihen. Ydinjätettä syntyy määrällisesti hyvin vähän ja siksi se voidaan helposti sijoittaa sinne, mistä se on tullutkin, eli takaisin kiven sisään. Muutama metri vettä tai kiveä välissä estää säteilyn täysin. Muutamassa kymmenessä - vähintään sadassa - vuodessa ydinjätteen säteily on vajonnut niin matalalle tasolle, että sen käsittelyyn ei tarvita enää kovinkaan kummoista suojausta. 100000 vuotta on pelkkää fanaattisimpien ydinvoimavastustajien propagandaa.

Ydinvoimaa pelätään, koska sitä ei ymmärretä, ja onnettomuuksista uutisoidaan täydellisenä ydintuhona, vaikka itseasiassa jo nyt iso osa Fukushiman evakuointialueesta säteilee vähemmän kuin suomalainen peruskallio. Fukushiman ydinonnettomuus vaati myöhemmin yhden säteilyuhrin, mutta evakuointi ja väestön pelottelu on varmasti tappanut kymmeniä stressiin ja sydänkohtauksiin. Verrokiksi vuosittain Suomessa noin 300 ihmistä kuolee ympäristön luonnolliseen radioaktiivisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisi lukea ydinfysiikkaa eikä heitellä tyhmää disinformaatiota.

Käytetyssä ydinpolttoaineessa on radioaktiivisia isotooppeja joiden puoliintumisaika on suhteellisen lyhyt. Monien isotooppien säteily laskee vuorokausissa ja viimeistään 100 vuodessa niin paljon että niistä ei ole haittaa, kunhan isotooppeja ei päädy ravintoketjuun. Käytetyssä ydinpolttoaineessa on kuitenkin plutoniumin isotooppeja joiden puoliintumisaika on kymmeniä ja satoja tuhansia vuosia. Osa jopa miljoonia vuosia. Käytännössä ydinjäte säteilee aina ja ikuisesti.

Vesi ja kallio estävät säteilyä mutta vesi voi saastua säteilystä. Radioaktiivinen vesi voi kulkeutua peruskalliossa pitkiäkin matkoja jolloin radioakviivisuutta voi kulkeutua aina pohjaveteen saakka. Ydinjätteen säteily on voimakkaampaa kuin luonnon säteily joten kysymykseksi jää miten pahoin vuotavat kapselit tulevat saastuttamaan pohjaveden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todista höpinäsi, sillä kukaan ei ole ollut näkemässä ja todistamaassa väittämääsi.
(lainus alkaa)
"Käytetyssä ydinpolttoaineessa on kuitenkin plutoniumin isotooppeja joiden puoliintumisaika on kymmeniä ja satoja tuhansia vuosia. Osa jopa miljoonia vuosia. Käytännössä ydinjäte säteilee aina ja ikuisesti."
(lainaus loppu)

Miten kukaan kykenee väittämään jotain noin absurdia mitä sinä teet, koska ei ole todisteita asiasta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Wikipedia: Plutonium. Kohta Ydinpolttoaineena. Polttoaineesta tällöin 239Pu osuus on n. 0,54 % Pu 240Pu n. 0,23 % ja 241Pu n- 0,14 %. Plutoniumin kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia. Plutoniumin pitkäikäisin isotooppi on 244Pu, jonka puoliintumisaika on yli 80 miljoonaa vuotta. Toinen pitkäikäinen isotooppi on 242Pu, jonka puoliintumisaika on yli 370 tuhatta vuotta.

239Pu Puoliintumisaika on 24,110 vuotta, 240Pu = 6 563 vuotta. Polttoaineeseen muodostuu myös pieniä määriä plutonium 244Pu ja 242Pu isotooppia joten jäte on ikuinen ongelma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Wikipediaan ei kannata noin avoimesti luottaa, sillä sinne voi käydä tarinoita lisäämässä kuka tahansa meistä.
Ja tosiaan ei kukaan ole ollut näkemässä todistamassa kestääkö puoliintumisaika tuon 80 miljoonaa vuotta eli väittämäsi ei voi olla faktaa. Joten jäte ei ole ongelma, koska sitä ei ole voitu ongelmaksi todistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johtuisiko siitä, että Suomessa ei ole tsunameja. Ydinvoima on energiantuotannossa ainut tähän hetkeen tehokas ratkaisu ilmastonmuutosta vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin kumpaa halutaan tuottaa, elämälle elintärkeää kaasua co2 vai hengen vaarallisia säteileviä aineita. Esim uraanin puoleentumis aika on 4,5 miljardia vuotta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No nyt tuli oikein fyysikko satuilemaan palstalle, ai ihan 4,5 miljardia vuotta????
Oletko millä kaavalla kyennyt laskemaan tuon ajan ja laitatko siitä hiukan faktaa tänne nähtäväksi?
Fakta on se, että kukaan ei voi kertoa kauanko kestää ennen kuin uraanin säteily lakkaa, ei kukaan koska sitä ei kukaan ole vielä voinut todistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hetkinen hetkinen Japanin 54 reaktoria ei ole tuottanut sähköä 8 vuoteen niin herää kysymys, että mistä tuo saarivaltio saa sähkönsä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (37)

Uutisvirta

0:13
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
18.9.
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä
18.9.
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
18.9.
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
18.9.
Kärpät otti Jukureista kotivoiton Raksilassa takkuisen pelin jälkeen, katso kuvia ottelusta
18.9.
NBA:n supertähti Stephen Curry ilmoittautui jo Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen
18.9.
"Näillä budjettiesityksen miljoonilla päästään vasta 0,6 hoitajaan" – Työnantajat lisäisivät hoitoalan koulutusta, Tehy on toista mieltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eurojackpot voittaja osti Toyota yariksen

Mikäs siinä, jos kehtaa ajella niin rumasti muotoillulla autolla, jonka ajo-ominaisuudet ovat lisäksi huonot. Moottori o... Lue lisää...
Yäkris

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image